30 tammikuuta 2016

Erilaisia kesäkukkayritelmiä

Vähän kaikenlaista kesäkukkaa on tullut yritettyä. Toisten kanssa yhteistyö on sujunut paremmin kuin toisten. Omat lempparit ovat jo aika vahvasti muotoutuneet, mutta silti tekee mieli kokeilla joka vuosi myös jotain uutta. Ostan kesäkukkia sekä valmiina taimina että kasvatan itse siemenestä lähtien. Alkukesästä myytävät ammattitarhureiden tuottamat kesäkukkientaimet ovat niin upeita, että aina niihinkin sortuu, vaikka omiakin kasvatuksia olisi. Omat taimet näyttävät kuitenkin auttamatta rääpäleiltä alkukesästä. Ihmeesti ne siitä kuitenkin yleensä aina vahvistuvat. Tämän tarhurin mieli taitaa vaan olla jokseenkin malttamatonta laatua.
 

Petunioita, potunioita, miljoonakelloja, japaninkelloja mitä lie kaikki ovatkaan, en ole koskaan viitsinyt siemenestä lähtien kasvattaa. Näihin kasveihin suhteeni on hieman ristiriitainen. Kasvilla saa tosi helposti runsasta kukintaa ja väriä kukkaistutuksiin ja amppeleihin, mutta minulla niihin iskee yleensä aina kirvoja tai muita otuksia, jotka tahmaavat koko kasvin ärsyttävästi. En hirveästi tykkää käyttää mitään myrkkyjäkään, joten vannon aina lopettavani näiden ostamisen. Toisaalta eipä vastaavaa yhtä helppoa kasvia ole löytynyt, joten jonkinsortin petuniaviritys jossain muodossa pihalta sitten aina kuitenkin löytyy keikkumasta. 





Tästä amppelista kehittyi syksyyn mennessä todella suuri.


Koristetupakoiden ulkonäkö on viehättävä, mutta sateisena kesänä ne eivät ainakaan minulla kovin kauniisti kukoistaneet. Tulevana kesänä laitankin ne ruukkuun ja katoksen alle, mikäli siemenkasvatukseni onnistuvat.

Kaunis kukka, mutta ei kestä sadetta juurikaan


Viime vuonna kasvatin myös aikas söpöä elämänlankaa. Köynnös kasvoi vain yllätävän kituliaasti. Ihastuin siihen silti kovasti ja uskoakseni viileä kesä verotti sen kasvuintoja. Joten, jos tämän siemeniä vastaan tulee, niin mukaanhan ne lähtevät. Sillä ensi kesänä kaikki on taas niin toisin. Silloin tämä varmasti kasvaa kuin ruoho. =)

Keisarinelämänlanka 'Split second'

Keijunmekko on ihan must hankinta joka kesä. Pidän muutenkin kaikista köynnöksistä, niillä saa oikeaa salaperäisen puutarhan tunnelmaa aikaan. Ja mikä parasta ylöspäin kasvavina, ne eivät vie tilaa muilta hankinnoilta. Se on tärkeä pointti pienessä puutarhassa.

Keijunmekko verhoaa terassin edustaa


Jättiverbena on käyttökelpoinen korkea kesäkukka, joka ei vaadi erityistä hoitoa sitten, kun se saa kukkapenkkiin asti. Siemenen itäminen voi olla turhauttavaa, koska kasvi vaatii kylmäkäsittelyn ja itää epätasaisesti. Kukkasia saa odotella loppukesään, joten aika pitkä kasvatuskin näillä on. Kaikista kaunein jättiverbena taitaa olla suurina ryhminä.


Samettikukkia tuli viime kesänä kasvatettua niin paljon, että niihin iski totaalinen kyllästyminen. Kasvi on kyllä oiva siinä mielessä, että se on niin helppo. Outo tuoksu ja väärään suuntaan taittavat värit puolestaan saavat sitä karttamaan. Ajatelkaas, jos samettikukat olisivat vaaleanpunaisia, liloja ja purppuroita! Toisaalta monia samettikukkien lämmin värimaailmaa kiehtoo, ja se onkin mukavaa tässä touhussa, että on vapaus valita ne omat suosikit ja kaikille löytyy jotain.


Viime kesänä kokeilin ensi kertaa lajiketta 'Alumia vanilla cream'. Kukka oli ihan nätti hailakankeltainen, kuvassa näyttää kirkkaammalta, mitä se oli. Tämäkin samettikukka oli helppo kasvattaa. Ongelmia kuitenkin seurasi siinä vaiheessa, kun sadekausi alkoi. Kukat eivät kestäneet yhtään sadetta ja etanat rakastivat tätä kasvia. Lopulta kasvista ei ollut jäljellä kuin rangat. Ei kovin mieltä ylentävää.




Isosamettikukan kaverina kasvaa heliotrooppi, joka on ihana kesäkukka. Sillä on hieno tuoksu. Se taitaa olla siemenestä melko hankala kasvattaa, joten olen aina hommannut kasvin valmiina taimina. Tähän en ikinä kyllästy, vaikka se kasvaakin ehdottomasti paremmin aurinkoisina kesinä. Mutta niinpä taitavat kaikki kesäkukat tehdä.



Tässä padassa kasvaa tummempaa ryhmäsamettikukkaa, jonka nimi ei tule nyt mieleen. Se osoittautui keltaista toveriaan kestävämmäksi lajikkeeksi ja rehevöityi kunnon puskiksi, jotka kukkivat pitkälle syksyyn.
 


Kruunuvuokoista tuli sinisiä.Yritin kasvattaa näitä ruukussa, mutta eivät oikein tahtoneet menestyä. istutin taimet sitten maahan ja alkoivat kukkia. Ensi kesänä voisi yrittää bongata muitakin värejä. Kukka on todella kaunis.




Perennoitakin voi käyttää kesäkukkaistutuksissa. Tässä patjarikko orvokkien ja ruusun seurana kevään ensimmäisessä istutuksessa.

Suuret kiitokset kaikille onnitteluista ja arvontaan osallistumisesta! Vielähän on aikaa osallistua viikon verran siementen arvontaan. Tervetuloa uusille lukijoille mukaan seuraamaan tämän puutarhahörhön kohelluksia. =)



26 tammikuuta 2016

1-vuotisarvonta!

Blogini täyttää tammikuun lopussa kokonaiset 1-vuotta, jota juhlistan pienellä arvonnalla. Kiitän teitä kaikkia ihanaisia, jotka olette blogissani vuoden aikana eri tavoin vierailleet. Se kannustava ja toisia tukeva ilmapiiri, jota olen täällä blogimaailmassa kohdannut, on ollut mahtavaa ja koko blogivuoteni suola!

Ensimmäinen banneri

Toivottavasti juttua riittää jatkossakin, vaikka pientä ihmetystä koenkin siitä, että mitä kuvaan ja kirjoitan esimerkiksi parin vuoden päästä, kun kaikki kukat ja aiheet on jo käsitelty. Jaksankin ihailla kauan bloganneiden taitoa tuottaa uusia aiheita aina vaan tai sitten sitkeästi käsitellä niitä vanhoja aiheita. Loppujen lopuksi sillä ei taida olla kuitenkaan hirmuisesti väliä, vaikka kuvaakin niitä samoja kukkiansa vuodesta toiseen, koska kunnon puutarhahörhö kyllä jaksaa toki katsella niitä vuodesta toiseen!


Palkinto: 
Kevään lähestyessä puutarhaihmisen mieli kääntyy vääjäämättä tulevaan kesään ja siemenkasvatuksien suunnitteluun. Nyt onkin oiva tilaisuus kasvattaa omaa siemenvarastoa, sillä arvon paketin siemeniä, jonka yksi onnekas saa omakseen.





Paketissa on seuraavat siemenet:
*Puna-auringonkukka 'Paquito, Sangria'
*Siperianunikko
*Kesämalvikki
*Silkkiunikko
* Silkkikukka 'Burgundy Wine'.


Silkkiunikot kukkivat kauniisti viime kesänä.





Säännöt:
Voit osallistua arvontaan jättämällä viestin kommenttiboksiin ja olemalla blogiini kirjautunut lukija, tällöin saat yhden arvan. Voit liittyä lukijaksi myös nyt, mutta toivottavasti liityt sen vuoksi, että koet blogini kiinnostavaksi myös muuten kuin pelkän arvonnan vuoksi.
Toisen arvan voit saada linkittämällä omaan blogiisi arvonnastani ilmoittavan alla olevan kuvakkeen. Arvonta on voimassa vain Suomessa.







Arvontaan on aikaa osallistua 7.2. 2016 asti. 

Onnea arvontaan!

21 tammikuuta 2016

Sinistä ja violettia

Erilaisia puutarhakirjoja on kiva lueskella näin talviaikaan viltin alla ja haaveilla kesäihmiselle suotuisimmista ajoista. Nyt käsiini osuivat pari kirjaa, joissa paneudutaan hieman tarkemmin väreihin puutarhassa. Koska, mittarissa on rapeat -26 astetta, sinertävät värit iskivät mieleeni ja innostuin tekemään muutaman kollaasin sinertävistä ja violeteista kukista.


Sininen on varmasti monen suomalaisen lempiväri, olemmehan sinivalkoinen kansa. Itseasiassa väri on muuallakin varsin suosittu. Jouko Rikkinen kirjoittaa kirjassaan värien puutarha, että yli kolmannes Euroopan aikuisväestöstä pitää lempivärinään sinistä. Siniseen liitetään ajatukset merestä ja taivaasta, vakaudesta ja varmuudesta. Sinisen uskotaan rauhoittavan ja selkeyttävän mieltä. Sen kuvataan jopa alentavan verenpainetta, hillitsevän tunteita ja intohimoja sekä ruokahalua. Onko sininen sinunkin lempivärisi?





Sinivioletti on Rikkisen mukaan kukissa kaikista yleisimpiä värejä. Skaala on laaja alkaen viileän sinertävistä ja jatkuen lämpimään punertavaan ja purppuraan. "Aitoa" sinistä kuitenkin tapaa kukissa harvemmin. Sinivaleunikko on mielestäni yksi kauneimmista sinisistä kukista. Sain kasvit taimelle asti siemenestä kasvatettua, mutta kukinta jäi viime kesältä uupumaan. Toivottavasti kasvit selviäisivät talvesta hengissä ja kukkisivatkin joskus.





Värien lumoa puutarhaan- kirjassa puolestaan kerrotaan violetin vievän korkeuksiin. Violetti on mystinen väri, jonka avulla voi puutarhaansa rakentaa vaikka oman meditatiivisen nurkkauksen. Violetti kuvastaa juhlavuutta ja arvokkuutta. Jos tunnet vetoa mystiikkaan ja magiaan, yleviin pyrkymyksiin ja henkiseen kehittymiseen, on violetti sinun värisi!




 Samaisessa kirjassa kerrotaan myös, miten väreillä on taikavoimaa, niillä on terapeuttisia ominaisuuksia ja myös erilaisia fyysisiä vaikutuksia on tutkimuksissa havaittu. Tärkeintä lienee kuitenkin käyttää niitä värejä, joista itse pitää ja joiden katselusta nauttii. Talven jälkeen värejä kaipaa, ihan sama mitä ne ovat, kunhan on värejä! Keltainen ei esimerkiksi ole suosikkejani, mutta kyllä sitä keväällä jaksaa ihailla keltaisia narsisseja, talventähtiä ja krookuksia loputtomiin.



 Mukavaa viikonloppua!



Kirjat:
*Rikkinen, Jouko: Värien puutarha. Otava
*Värien lumoa puutarhaan. Gummerus.

18 tammikuuta 2016

Pinkkiä!

Ulkona maisema on todella kaunis juuri nyt, ihan kuin jostain sadusta!  Minä kaipaan nyt kuitenkin niin kovasti kaikkia kukkiani ja lämpöä, että päätin sukeltaa jälleen kesään. Tällä kertaa muistellaan viime kesän pinkkejä kaunokaisia.


En ole mikään vaaleanpunaisen tai pinkin ylin ystävä muuten (toisin kuin tyttäreni), mutta kukissa tämä väri on vaan niin kaunis! Ja mikäpä kasvi tätä väriä voisi upeammin kantaa kuin romantiikkaa pursuava ruusu, vai mitä? 


Bourbonruusu 'Louise Odier'
'Rosa Mundi'


En jaksa nipottaa väriopin suhteen, kaipa näille kaikille sävyille on omat hienot nimensä ja koodinsa, mutta minä en niistä ymmärrä. Käytännössä tosin sävyjen eroilla on merkityksensä, sillä kaikki vaaleanpunaisen ja pinkin eri sävyt eivät välttämättä natsaa yhteen.

 Näiden valokuvien selaaminen ei ainakaan helpota kesän ikävää. Voi, kuinka kaipaankaan jo suloisena ryöppynä kiipeäviä kärhöjä...


Kärhöjen hillittyä punaa

Clematis Hagley Hybrid

Clematis 'Nelly Moser'


ja akileijojen keinuntaa.




Aquilegia vulgaris "Petticoat Pink"


 Viime kesänä vaaleanpunaisen sävyt hallitsivat puutarhaa aika vahvasti, ja daaliatkin hommasin teemaan sopiviksi. Daaliat ovatkin siitä mukavia, että niissä löytyy valinnanvaraa. Matalaa, korkeaa, kerrottua ja yksinkertaista, toinen toistaan hienoimmissa väreissä tietenkin.
  

  




Vuokkopioni, jota myös vuoripioniksi kutsutaan, tarjoaa kunnon väri-iloittelua alkukesästä. Tästä kasvista en löydä mitään vikaa. Suosittelen kokeilemaan!


Paeonia officinalis ´Anemoniflora´



Puistoatsalea puolestaan edustaa hillitympää lookia.män atsalean luvataan muuten kestävän IV-vyöhykkeelle asti. Kasvin hauska erityisyys piilee siinä, että sen nuput ovat kirkkaanpunaiset, mutta kukka onkin vaaleanpunainen.

Rhododendron 'Tarleena'


 Liljoilla on värin lisäksi tarjota myös tuoksu - toisten kauhistus ja toisten ihastus. Liljat ovat huolettomia kasveja, kunhan ei saa liljakukkoja riesakseen. 




Bloggerin kanssa on ollut muuten jälleen kummallisia ongelmia. Kuvien lataaminen kestää ikuisuuden. Tekstin ja kuvien asettelu muuttuu oudosti, eikä talletu oikein. Nettiyhteydet kuitenkin muuten toimivat meillä hyvin, joten oletan tämän liittyvän tähän palveluun. Postauksen tekeminen ei nyt oikein onnistu parhaalla mahdollisella tavalla, mutta juttua ei voi kuitenkaan lopettaa ilman kuvaa yhdestä suosikkiperennastani eli kaunopunahatusta. Kauniin ulkoön ohella se on lisäksi puutarhani varmin perhoskasvi.


Echinacea purpurea


Mukavaa viikkoa!

11 tammikuuta 2016

Toive, unelma ja lupaus

Ruusunmekko haastoi mukaan kertomaan oman toiveen, unelman ja lupauksen vuodelle 2016. Kiitos paljon! Mielelläni lähden mukaan, sillä taas löytyi hyvä syy kaivella kesän herkullisimpia kuvia esiin. Mieluiten postailen näistä kevään ja kesän jutuista, sillä talvi ei vain iske. Ihan kiva juu käydä luistelemassa ja hiihtämässä kerran tai pari, mutta siihen se into jo meinaakin lopahtaa. Jottei tästä tulisi kuitenkaan tylsä valitusvirsi, niin palataanpas siihen itse aiheeseen. Unelmien ja toiveiden pariin. Niin ja jotain pitää rohjeta luvatakin, huh.

Neilikkaruusu

Paljonhan ihmisellä riittää toiveita ja unelmia, ainakin hyvä olisi, jos niin olisi. Kevään ja kesän lähestyessä kovaa vauhtia (usko pois), unelmani, toiveeni ja lupaukseni liittyvät puutarhaan. Tuohon intohimon kohteeseen, johon helposti latautuu koko pitkän talven odotukset ja haaveet. Puutarhanhoito on siis unelmia ja toiveita pullollaan. Yritin napata niistä pari kiinni.




Toive

Toivon todella, että olisi aurinkoinen ja lämmin kesä. Ehkä tylsää, mutta niin kovin tärkeää. Ei kiitos enää räntää juhannuksena ja villasukkia heinäkuussa. Ihan vaan semmoinen peruskesä, aurinkoa ja vettä sopivasti. Tarkenisi mennä uimaan ja pääsisi poimimaan mansikoita ilman sateenvarjoa. Kukkasia, perhosia ja lämpimiä kesäiltoja. Ei ole liikaa vaadittu, eihän?!

Louise Bugnet


  
Unelma

Unelmaa olisi, että lehtokotilot ja siruetanat heittävät veivinsä joka Suomen kolkasta. Okei, muutama kiltti ja hyvätapainen saa jäädä, he eivät syö puutarhakasveja ja noudattavat harkittua perhepolitiikkaa. Pontta unelmani saa siitä, että nämä muuten niin kolkot pakkaset tekevät nilviäisten elämän jäätävän ankeaksi. Joukkotuhoja on odotettavissa, ovat monet mediat kertoneet. Kolikolla on aina kaksi puolta, ja myös monet kasviparat ovat heikoilla vähäisen lumipeitteen johdosta. Huhuu, kaikki te herkut, jotka viime kesänä puutarhaani haalin, osoittakaa taisteluhenkeä ja jaksakaa uuteen kesään!



Valkoisen penkin kasvistoa



 Lupaus

 Lupauksia on turha antaa, jos ei niitä pidä. Siispä annankin vain semmoisia lupauksia, jotka pidän tai semmoisia, joista kaikki tietää, etten aiokaan pitää. (Kuten olla haalimatta kesäkukan siemeniä, öhöm). Tätä lupaustani olen kuitenkin työstänyt jo aika kauan ja uskon, että matkalla ollaan oikeaan suuntaan. Eli lupaukseni on se, että pyrin iloitsemaan ja nauttimaan omasta puutarhastani, ilman suurempia rutinoita. Helppoa se ei ole, mutta ei tarvitsisi olla niin turhan itsekriittinen ja nähdä vain ne keskeneräiset työt ja epäonnistuneet ratkaisut. 






Ehkä kesällä näkee niin paljon kauneutta ja vehreyttä ympärillään, että siihen sokeutuu ja tottuu. Eikös ihmisellä ole taipumus hyvin nopeasti alkaa ottaa asiat itsestäänselvyytenä? Näin talvella osaa arvostaa jo kummasti omaakin pihaansa. Pakollinen loma ja palelukausi on siis poikaa, sillä niin ihanalta näyttää kevään ensimmäinen voikukkakin.  

Kastelukannu ja lapio-puutarhurin parhaat kaverit


Tämä haaste herätti pohtimaan aika syvällisiä. Puutarhanhoito ei ole vain kukkasten kanssa häsäämistä, vaan se tuottaa paljon toivoa, unelmia ja iloa elämään. Toivottavasti sinullekin!



Levollista uutta viikkoa
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...