19 joulukuuta 2016

Rauhallista joulun aikaa!


Me kylmän unohdamme 
ja talvet tuiskuineen.
Ja luottaa haluamme taas uuteen kevääseen.




Luonto lepää hetken hankien alla.
Kun tuivertaa tuuli ja halla.




Vaan joulu tullessaan
myös mielemme kylmyyden poistaa.
Luo tähti valoaan,
kun se kirkkaammin pimeässä loistaa. 
(Tove Jansson 1993)





Ihanaa joulua kaikille blogini lukijoille!

10 joulukuuta 2016

Kuusi kuvaa kesästä

Terve taas pitkästä aikaa! Blogi ei ole suinkaan unohtunut saati loppumassa, mutta viime viikkoina olen kärsinyt sekä ajan että ideoiden puutteesta. Niinpä suuret kiitokset Sirkulle Kukkia ja Haaveita-blogista, joka heitti minua perinteisellä kuusi kuvaa kesästä-haasteella! Kyllä sitä kesää vaan mielellään muistelee, vaikka joulu kolkuttelisikin jo ovella.


Omin pikkukäsin siemenstä kasvattamieni sinivaleunikkojen kukinta oli hieno hetki ja hieno oli kukkien värikin. Sade tosin yritti turmella kukkia minkä kerkesi, ihan tyypillistä viime kesälle.


 Kuusi kuvaani edustavat joitakin viime kesän tähtihetkiä. Kukkahöperön tähtihetken tekevät tietenkin kukat, joten niitähän nämä kuvat jälleen esittävät. Voitteko muuten uskoa, että ensimmäinen siemenkuvasto saapui jo tällä viikolla! Tästä se kevät sitten taas alkaa, hih.




 Kellukat kukkivat näköjään joka vuosi ihan yhtä hienosti. "Mai Tai" aprikoosinvärisine kukkineen sai pinkimpiä tovereita, kun innostuin laajentamaan kellukkakokoelmaani. Odotankin jo innolla niiden kukintaa. Kellukat kukkivat jo alkukesästä, mikä on tosi kiva, sillä silloin on perennapuolella vielä aika vaisua.




 Paitsi jos on hommannut puutarhansa täyteen akileijoja! Silloin ei tosiaankaan ole vaisua. Akileijarakkauteni ei ole lieventynyt, vaikka akileijasääsket meinaavatkin käydä hermoon, eikä härmäkään kaikista kivoin kaveri ole.



Tästä yhdistelmä muistan olleeni kovin mielissäni, eikä se nytkään näytä yhtään hullummalta. Siniset kirjosalviat ja pinkki kärsämö, helppoa ja vaivatonta!




Tähtihetkiin kuuluivat toki myös perhoset. Niitä lenteli puutarhassa ihan mukavasti. Neitoperhoset ovat joka vuosi se suurilukuisin laji.




Joulun odotus on melkein yhtä mukavaa kuin kevään odotus. Nyt eletään aikaa, jolloin saa nauttia kynttilöiden tunnelmallisesta valosta. Mutta kyllä on tunnelmaa kesäilloissakin. Niitä odotellessa, oikein ihanaa joulun odotusta kaikille!

16 marraskuuta 2016

Pinkkiä piinaa


 Kaikki eivät ole vaaleanpunaisten kukkien ystäviä. Minä olen. Erilaiset pinkin sävyt ovatkin saaneet vallata puutarhaani vähän sieltä ja täältä. Näin marraskuisen vesisateen lannistamana mieleni kaipaa värikylpyä näiden hattaranväristen ystävieni seurassa. Jos pinkki saa verkkokalvosi vuotamaan verta, on vuorossa piinaa yhden pienen blogipostauksen verran.


 Väreissä on tosiaankin taikaa. Marraskuussa värit ulkosalla ovat luvattoman vähissä ja näiden kuvien töllistely sai heti paremmalle mielelle. Kyllä vaan kesällä onkin sitten kaunista, rehevää ja värikästä. Suorastaan yltäkylläistä. Viime päivien kaunis lumihuntu näyttää saavan kyytiä ja alta paljastuva maisema on karu. Kummaa, miten kauniina se muutaman kuukauden päästä jälleen loistaakaan.



 Vaaleanpunaiset kukat ovat suloisia, mutta vaikeaa on valita lemppareita. Kaikki käy, niin uhkeat tulppaanit, hempeät akileijat, suloiset kosmoskukat, näyttävät liljat kuin ruusutkin. Ja mainitsinko jo pelakuut ja daaliat ja kärhöt...




 Ei puutarhani toki silti pelkästään vaaleanpunainen ole. Rakastanhan montaa muutakin sävyä. Pinkin sävyt passaavat onneksi monen muun värin kaveriksi. Hopeaan ja lilaan yhdistettynä vaikutelma on varsin tyylikäs ja hienostunut. Vähän räväkämpää meininkiä saa aikaan punaisen ja oranssin yhdistelmillä. Keltainenkin on muuten puutarhaani pikkuhiljaa hipsinyt, semmoisena haaleana ja vaaleana.




 Värimieltymyksillä on tapana muuttua vuosien varrella. Saas nähdä koska pinkkikausi väistyy ja tilalle tulee jotain ihan muuta. Onneksi kesäkukilla saa helposti pihaansa väriä jos toistakin, pahimpaa värinälkää tainnuttamaan. Jottei tarvitse meinaan heti lapion kanssa olla heilumassa ja koko väripalettia olla uusimassa.




Niin ja ne ruusut! Melkein aistin ruusujen hurmaavan tuoksun pelkistä kuvista, entäs sinä?


07 marraskuuta 2016

Kirja on arvottu!

Kiitos kaikille kirja-arvontaan osallistuneille! Tällä kertaa arpaonni suosi Gittaa, paljon onnea! Pistä minulle sähköpostilla yhteystietosi, niin laitan paketin postiin =)



Talvi on sitten tullut. En ollut vielä yhtään asennoitunut pakkasiin ja lumisateisiin, vastahan syksy alkoi. Talvi todellakin yllätti tämän tarhurin. Puutarha saatiin jotenkuten siivottua ja nythän lumi peittää näppärästi loput roskat alleen. Meikäläinen ei tuosta kaljusta pihapiiristä hirveästi kauneutta osaa löytää, joten kuvaaminen on viime aikoina jäänyt ihan unholaan. Eilen virittelimme puihin ja pensaisiin valoja ja tunnelma parani heti. Jouluun on vielä aikaa, mutta marraskuun kestää parhaiten ehkä sillä, että virittäytyy joulun odotukseen. Olen jo hommannut ensimmäisen joululahjankin, aikaisemmin kuin ikinä!


Ja joulun jälkeen sitä saakin jo pikkuhiljaa ryhtyä kevään odotukseen.

Iloa viikkoosi!



21 lokakuuta 2016

Kevättä odotellessa

Ollioules, Silver Parrot, Flaming Flag ja Holland Beauty

Lupasin esitellä hieman syksyn tulppaanihankintojani, joten täältä pesee!  Tulppuja saa hommatta aina reilusti, sillä kaikki sipulit eivät välttämättä kuki ja tulppaanit ovat ehkä kaikista upeimmillaan suurina ryhminä. Kannattaa panostaa suuriin sipuleihin, ne kukkivat varmimmin. On niin ärsyttävää, mikäli vaivalla maahan kaivettu sipuli, tekeekin vain yhden vaivaisen lehden! Näin käy varmimmin seuraavana vuonna, joten minä varmistelen kevään kukintaa hommaamalla aina uudet sipulit.





'Ollioules'- tulppaani ilahdutti keväällä todella suurilla ja herkullisen värisillä kukillaan. Oisko tämä sävy jotain korallinpunaista? Sävyistä en tiedä, mutta niin kauniilta tulput näyttivät, että hommasin niitä tänä syksynä lisää. Sipulikukkiin saisi uppoamaan kokonaisen omaisuuden. Herkulliset kuvat ja nimet saavat puutarhahörhön helposti manian valtaan; kaikkea pitäisi saada. Kuvastojen suunnittelijat osaavat sitten olla juonia! Minä hommasin suuren osan sipuleista alennusmyynneistä, siinä saa ainakin uskotella säästävänsäkin jotain.


Paul Scherer, Blue Diamond, Claudia ja Amor

Vannon sen nimeen, että kevään kukkijoihin kannattaa panostaa reilusti. Mikään ei näet voita sitä hetkeä, kun pitkän talven jälkeen alkaa löytää puutarhastaan elämää. Tulppaanitykitys on parhaimmillaan niin huikeaa, että talven ankeus ja pimeys haihtuvat mielestä kuin taikaiskusta.


Blue Diamond lumoaa syvän violetilla värillään ja muhkean kerrannaisilla kukillaan.

Tulppaanit kukkivat hieman myöhemmin keväällä, sitten kun kevät on jo oikeasti tullut. Kannattaakin istuttaa myös varhain kukkivia sipulikukkia, kuten krookuksia, lumikelloja ja talventähtiä. Ne kukkivat monesti heti, kun aurinko sulattaa ensimmäiset pälvipaikat puutarhan lämpöisiin osiin.



Oxford Wonder, Judith Leyster, Bastogne ja Esprit

Värimieltymykseni liikkuvat vuodesta toiseen pinkin, lilan ja "mustien" eri sävyissä. Tänä syksynä kuitenkin mieleni valtasi kumma tarve saada oranssia ja oikein vahvaa punaista. Niinpä mallasin yhden penkin täyteen näitä lämpöisiä värejä. Jännityksellä odotan, miltä ne keväällä näyttävät.


Miss Elegance, Cartouche, Happy Generation ja Peace Flame


Queen of night ja Passionale

Tulppaanit kehotetaan istuttamaan suhteellisen syvään, noin kaksi kolme kertaa sipulin korkeus. Se ei ole aina ihan yksinkertainen homma, mikäli istuttaa sipulinsa perennapenkkeihin. Penkit ovat täynnä perennojen juuria, joita ei tekisi mieli hirveästi turmella, mutta liian pintaan jäävät sipulit saattavat mädäntyä. Olen ratkaissut asian niin, että kaivan sipulit niin syvään kuin pystyn ja lisään uutta multaa päälle. Näin sipulit eivät jää liian pintaan ja perennatkin viihtyvät.




'Queen of night' on jokasyksyinen hankinta. Se kasvaa usein kaikista korkeimmaksi tulpuksi ja heiluu kuninkaallisesti muiden tulppaanien yllä.


Purissima, Mount Tacoma, Spring Green ja White Elegance

Valkoiseen penkkiin hommasin tietysti valkoisia kukkijoita. Tulppaaneista satsasin erityisesti 'Mount Tacoma'- nimisiin kerrottuihin ihanuuksiin. Ne kukkivat viime keväänä todella kauan ja olivat kuin lumpeita. Voi, mikä kevään kaipuu tässä jo iskeekään!



Mount Tacoma- tulppaanit avautumassa


Vielä täytyy kärvistellä aikas kauan, ennen kuin alla olevaan näkymään taas päästään. Syksy on saapunut toden teolla. Aamut ovat olleet kylmiä ja syysflunssakin sai jo meikäläisen kellistettyä. Nyt on aika juoda kuumia juomia kynttilän valossa, lueskella puutarhakirjoja ja haaveilla keväästä.



Mukavaa viikonloppua!
 

16 lokakuuta 2016

Kiirettä ja arvonta!

Huh, viime viikkoina blogimaailma on meinannut jäädä ihan tyystin kaiken muun elämän jalkoihin. Syksy on mennyt vauhdilla ja kohta on jo marraskuu! Olen saanut melko hyvin sipulit maahan, tänään on tarkoitus istuttaa vielä loput ale-hankinnat maan poveen odottamaan kevättä. Kunhan ehdin ja saan aikaiseksi, teen postauksen tämän syksyn hankinnoistani.

Aulangon puistometsästä

Puutarhassa on siirrytty kukkien ihastelusta ränsistyneiden kasvustojen leikkaamiseen ja haravointihommiin. Lyhdyin ja callunoin olen koittanut piristää yhä ankeammaksi käyvää maisemaa. Meikäläinen on kukkaihminen, joten aina tämä vaihe vuodesta vetää jollain tavalla apeaksi. Toisaalta puutarharyytymys oli jo sitä luokkaa, että lepotauko tekee varmasti terää. 



Syksyn piristykseksi päätin järjestää myös pienen arvonnan. Arvon kaikkia puutarhaihmisiä viihdyttävän kirjan: Puutarhurin syksy ja talvi. Kirjan ovat kirjoittaneet Leena Luoto, Tiina Klemettilä ja Heikki Luoto. Sivuja kirjassa on muhkeat 166.




Kirjasta kerrotaan seuraavaa:
Puutarhurin syksy ja talvi kulkee vuodenaikojen mukana syksyn kukkaistutuksista joulun koristuksiin ja kevään rakenteluprojekteihin. Käytännössä testatut ohjeet kylmän ajan pihatöistä ja ihana näprääminen omalle pihalle ja parvekkeelle on koottu samaan upeasti kuvitettuun kirjaan. Kranssien, köynnöstukien ja monien muiden pihan kaunistusten materiaalit löytyvät omasta pihasta. Tavallisessa puutarhanhoidossa tarvittavat kädentaidot riittävät kaikkien ohjeiden toteuttamiseen. 
 
 


Arvontaan pääset osallistumaan seuraavasti: Olemalla blogini kirjautunut lukija, saat yhden arvan. Voit liittyä myös nyt, mutta toivottavasti et pelkän arvonnan perässä. Toisen arvan saat, mikäli linkität arvonnasta kertovan kuvan omaan blogiisi. Palkinnon postitan vain Suomeen.



 
Aikaa osallistua on  6.11.16 asti.
 
Tämän kuvan voit linkittää blogiisi
 
 Onnea arvontaan kaikille tasapuolisesti ja mukavia syksyisiä päiviä!
 
 
 

23 syyskuuta 2016

Puutarhalaiskuutta


Tänä viikonloppuna on tarkoitus ahkeroida kukkasipuleita maahan. Hyvin niitä onkin taas kertynyt, vaikka olin muka jo jossain vaiheessa huolissani itsestäni. Enhän ollut vielä syyskuun alkuun mennessä hommannut sipulin sipulia. Kummasti sitä kuitenkin taas tuli innostuttua, ei syytä huoleen siis. On se vaan kumma, miten jonkin sortin ryytyminen puutarhahommiin iskee aina syksyisin. Siksipä kukkasipuleidenkin istuttaminen on toisinaan aikamoista tahtojen taistelua. Ehkäpä olen niin totaalisen kärsimätön luonne, että haluaisin nähdä työni tulokset nyt tai ainakin heti. Kevääseen saakka odottelu tuntuu ikuisuudelta. Kukkasipulien kanssa on vain jaksettava odottaa ja keväällä odotus palkitsee. Tätä mantraa hokien olen saanut itseni tsempattua viittä vaille valmiiksi istutuspuuhiin.




Koleat ilmat pistivät kuitenkin minuun eniten vauhtia. Paree tehdä istutushommat vielä kun ei sormet jäädy käppyröiksi. No, eihän täällä toki ole ollut edes hallaakaan, mutta minusta tämä +11 astettakin on jo ihan superkylmää. Takkaakin on jo saanut lämmittää ensimmäisen kerran.



Koleudesta huolimatta puutarhasta löytyy vielä iloa. Koristetupakat ja kelloköynnös kukkivat vielä ihan täysillä. Kelloköynnöksessä on runsaasti nuppujakin, mutta kaikki eivät varmastikaan ehdi kukkaan asti. Siemenestä kylvämäni koristetupakat ovat kyllä olleet positiivinen kokemus. Ne ovat kukkineet koko kesän.





 Sateista koristetupakat eivät hirveästi välitä. Lohdullista on, että kunhan vain raaskii leikata varret poikki, niin kukinta kyllä elpyy aikanaan.





 Tämä neitobegonia sen sijaan ei ollut sadekesästä moksiskaan. En ole mikään begoniafani, mutta tällä oli niin erikoiset pitkähapsuiset kukat ja kiva oranssinen väri, että ihastuin siihen oitis. Kesällä kukinta oli ryöpsähtelevän runsasta, nyt kukkia on jo harvemmassa. Hyvässä hoidossa neito olisi varmasti edustavampi, mutta kun se laiskuus...




 En uskoakseni ole missään asiassa turhan ehdoton. Paitsi siinä, että keijunmekko on saatava joka kesä. Yleensä istutan tämän ihanan köynnöksen amppeliin, mutta nyt tein poikkeuksen ja sidoin kukan köynnöspyramidiin, vai miksi niitä semmoisia tukiviritelmiä oikein kutsutaankaan? No, kasvoi missä kasvoi, niin aina on kukinta yhtä runsasta!



Krassi 'Ice Age' kukkii vielä mukavasti. Kylmät vievät sen ensimmäisten joukossa, vaikka nimensä onkin niin kylmään aikakauteen viittaava.


  
Valkoisessa penkissä kukkivat korkeat leijonankidat. Ensi vuonna tyydyn matalampiin lajikkeisiin, nämä eivät meinanneet millään pysyä pystyssä. Valkoisen penkin kevät siintää jo mielessä. Paljon, paljon valkoisia, kerrottuja tulppaaneita!



 Syyskimikin ja koristekastikan liitto on jo vanha ja toimivaksi todettu. Syyskimikki ehti tänä syksynä hyvin kukkia, aina näin ei ole käynyt.




Ruusutarhassa hempeä ruusu ja käenkukka elävät harmoniassa. Voi, miten sitä taas jaksaa elää ilman ruusuja ja niiden huumaavaa tuoksua? 
 


 Jos ovat ruusut kaunottaria niin kyllä ruusuruohotkin ovat ihan sööttejä. Ne kukkivat myöhään ja villi veikkaukseni on, että ne ovat jälleen puutarhassani niitä, jotka lopettavat kukintansa viimeisten joukossa. Niiden nappimaiset kukat houkuttavat runsaasti perhosia ja muita ötököitä, nyt tosin perhoset ovat jo kaikonneet, eikä muitakaan ötököitä juuri näy.

Etelänruusuruoho-Knautia macedonica

Ruusuruohon taustalla on näkyvissä vielä vaaleanpunaisen rantakukan 'Blush' viimeisiä kukkia.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...