Näin viime yönä hassua unta. Ehkäpä unen laukaisijana toimi Betweenin ja Pelaguun mainiot bloggaamista koskevat pohdinnat. Itsekin olen tätä blogin pitoa alkanut miettimään tarkemmin luettuani muutamien bloggareiden pähkäilyistä bloginsa suhteen. Käykö tässä väistämättä jossain vaiheessa niin, että kepeä harrastus alkaa ahdistaa ja aiheuttaa paineita? Lukijamääriä alkaakin tuijottaa ihan eri tavalla, kun on nähnyt blogin eteen vaivaa ja kuluttanut siihen paljon aikaa. Alkaa tuntua, ettei riitä eikä kelpaa? Vielä ei siltä tunnu, mutta bloggamista ei ole takanakaan kuin vasta vajaa vuosi.
No, mutta sitten siihen uneen. Siinä pidin blogitapaamista ja paikalla oli paaaljon teitä kanssabloggareita. Äitini oli myös unessa ja keitteli meille piimävelliä hah!! (Jota ei todellakaan meillä ole ikinä edes syöty). Oli harmaa syyspäivä ja muistan pähkäilleeni, että mitä ihmettä me tuolla pihalla katselemme. Ei puutarhassani kuki edes mitään! Kuitenkin, kun ulos astuimme, siellä olikin kevät ja tulppaanit kukkivat joka puolella. Olipas siinä uni. Meillä oli kovin hauskaa, kun ihastelimme kukkia! =)
En ole mikään askartelija tai kädentaituri, mutta välillä luovuus kaipaa päästä ulos myös minun käsieni kautta. Ihastelen aina muiden upeita väkerryksiä, miten jotkut jaksavat ja osaavat! Minä olen enemmänkin hätäinen kuin viitseliäs, joten pääasia taitaa olla, että saa työn tehtyä valmiiksi mahdollisimman nopeasti! Juuri kummastelin, kun löysin pinon yksittäisiä villasukkia. Näköjään tykkään neuloa vain toisen sukan ja jättää toisen tekemättä. =)
Tein palloja sammaleesta ja jäkälästä. Ajatuksena on laittaa nämä ulos puihin roikkumaan, kunhan viitsin ja ehdin mennä ulos. Harmaus ja märkyys ei jättänyt väliin tänäkään vuonna, vaikka niin jo ehdin hieman luulla. Vielä tekisi mieli tehdä semmoinen oikein iso sammalpallo ja kiepauttaa siihen valot ympärille, voisi olla hauska. Puutarhan tintit tosin tykkäävät kovasti nyppiä sammaleita irti, joten hieman pelkään, että näistä tuleekin lintujen leikkikalut eikä puutarhani koristeet.
Tehtiin tyttären kanssa Fimo-massasta joulukoristeita. Kuva on ihan pinkki, koska taustalla loimottaa kasvivalo (pelargoniaa yritän talvettaa, hyvässä hapessa ainakin vielä on). Tämä onkin kivaa puuhaa lasten kanssa, koska on niin helppoa. Massasta vaan kuvioita irti piparimuoteilla. Reiät tehtiin pillillä. Kuviota voi tehdä oman mielikuvituksensa mukaan, minä käytin kastehelmituikkua, jostain blogista sen idean bongasin.
Muutaman värjäsin kultaspraylla ja iskin vanhaan kranssiin, koska tänä jouluna kaipaan kullanhohdetta. Nämä ovat kivoja myös pakettikortteina lahjojen päällä.
Ehkä ne ovat kauneimmillaan kuitenkin ihan vaan valkoisina. Pistän näihin vielä jotkut narut ja sitten niitä voikin ripustaa vaikka kuuseen. Reunat voisi hioa, jos haluaa siistimmän jäljen. Minulle se ei ole niin justiinsa, joten jätin näin.
Jossain törmäsin tämmöisiin vessapaperirullasta tehtyihin koristeisiin ja innostuin ajatuksesta. Eli vessapaperirullasta vaan leikellään suikareita ja liimaillaan. Minulla ei ollu edes mitään maalia, joten vetelin kimalleliimaa pintaa ja löysin kaapista muutamia sopivia helmiä kylkeen. Pätkä siimaa ja ikkunaan roikkumaan, ihan nättejä. Ainakaan, jos ei liian läheltä tuijottele.
Rakensin lasimaljaan pesän pienelle pinkille tulilatvalle. Pohjalle hieman sammalta ja kaveriksi pari mustikanvarpua ja katajanoksaa.
Ensimmäinen tonttutyttökin on jo herännyt ja toivottaa teille kaikille oikein hyvää viikonloppua ja toista adventtia!
