08 elokuuta 2016

Äidin pihalla

Jotkut teistä saattavat jo muistaa äitini pienen puutarhan, sillä olen siitä kertonut blogissani aiemminkin. Äitini mukaan puutarhassa ei ole muka ikinä "mitään kuvattavaa". Kummasti sain kuitenkin muistikortille täytettä, eikä tehnyt edes tiukkaa. Kriittisyys omaa puutarhaa kohtaan on varmastikin tuttua useimmille meistä puutarhaharrastajista. Omissa silmissä virheet korostuvat ja puutteita näkee sielläkin, missä niitä ei edes ole. Kuten varmastikin kuvista jo huomaatte, tässä puutarhassa on kaikki viimeisen päälle mallillaan, vai mitä sanotte?



Unelmoin aina toimivista kasviyhdistelmistä ja tässä meillä on sellainen! Pinkin pallohortensian ja sudenporkkanan liitto on taivaassa solmittu. Juuri sellaista romanttisuutta ja luonnollisuutta, josta tykkään.




Koristeheinistä pidämme äitini kanssa molemmat. Koristesulkahirssin kaartuvia röyhyjä ei voi olla hipaisematta aina ohikulkeissaan, niin suloisen pehmeitä ne ovat. Heinät ovat monikäyttöisiä, sopivat sekä ruukkuihin yksinään että kukkapenkkeihin istusta keventämään. Vaikka monet heinät eivät talveamme kestäkään, on niistä iloa pitkälle syksyyn asti. Oikeastaan kuivuttuaankin ne ovat koristeellisia keväälläkin.



Loppukesällä liljat tuoksuvat ja kukoistavat. Tykkään kovasti tämmöisistä "sekamelskoista", joissa liljat, kesäkukat ja perennat kasvat rennosti keskenään, vähän kuin niityllä. Samaa metodia noudatan omissakin kukkapenkeissäni. Hyvä selitys sille, että kaikki on vähän sikin sokin =)
 

Hahaa, äitini on pyrkinyt joistakin kärhöistä eroon (jostain kumman syystä!) Noh, eihän niistä kuulemma ikinä eroon pääse, kun mokomat aina vaan kasvavat ja kukkivat. Ongelmansa kullakin, sanon minä.






Pienikin vesiaihe piristää. Monesti olemme äitini kanssa kuitenkin pähkäilleet sitä, miksi mustista valmisaltaista on tehty niin susirumia vaikeasti naamioitavine reunoineen.  Kasveilla ja kivillä reunan saa toki vähitellen peittoon, mutta sekään ei ole niin yksinkertaista mitä luulisi. Monet kasvit ovat meinaan tämänkin altaan reunaa jo koristaneet. Toiset kasvoivat ja levisivät rohmuten, peittäen vesipintaa liikaakin. Toiset eivät puolestaan muuten ole tarkan tarhurin silmää miellyttäneet. Siinäpä sitä riittää askartelua useaksi vuodeksi.




Keväällä tulee haksahdettua houkutuksiin ja tilattua netistä perennoja, vaikka ei ehkä kannattaisi. Liian usein on tullut vääriä ja/tai huonokuntoisia taimia. Äitini halusi kuitenkin kokeilla limenvärisestä punahattua ja kukan kehittymistä ja aukeamista odotettiin koko kesä innolla. Eipä tullut limeä ei, mutta onneksi tämä kerrattu pinkkikin viehättää ulkonäöllään. Onni onnettomuudessa!



Kaunis, vaaleankeltainen kosmoskukka. Tätä voisin itsekin yrittää kasvattaa!


Kärsämöt ovat kukkineet kauan!



Puutarhassa ei ole ollenkaan nurmikkoa, vaan pääroolissa ovat kasvit joiden lomassa kulkee polkuja. Se taitaakin olla monen meidän kukkahörhön unelma; salainen puutarha kiemurtelevine polkuineen ja villisti rösyilevine kukkineen. 

Tämänkin puutarhan voisi mainiosti avata vierailla ihailtavaksi, kuten monet rohkeat tekivätkin eilen Avoimien puutarhojen -päivänä. Vierailimme parissa kohteessa, niistä myöhemmin lisää.



Mukavaa viikkoa!

30 kommenttia:

  1. Muistelen sinun ennenkin esitelleen äitisi puutarhaa. Se on kyllä todella hurmaava ja täynnä ihania kasviyhdistelmiä. Pinkki pallohortensia on niin kaunis, että se meni oitis vinkkivihkoon hankittavien listalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Pinkit pallohortensiat ovat ihania, suosittelen! Omani kärsi talvesta, mutta kyllä siinä kukkiakin on. Noissa on hyvä, että vaikka paleltuisivat maata myöden, ehtivät kuitenkin kasvaa ja kukkia yhdessä kesässä.

      Poista
  2. Äidillesi terveisiä, että on vallan viehättävä puutarha. Ja kovin kaunis.

    VastaaPoista
  3. Kyllä tämä pihan muistaa! Ihan hyvin voisi olla yksi Avoimista puutarhoista. Ei mitään syytä kainosteluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että muistat! Oman puutarhan avaaminen yleisölle on mielestäni rohkea temppu, ei olisi minustakaan siihen!

      Poista
  4. Äidilläsi on ihana puutarha! Sulkahirssit ja tuo hortensia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vain! Sulkahirssit ja hortensiat ovat minunkin lemppareitani!

      Poista
  5. Kaunis puutarha! Sekalaiset, niittymäiset kukkapenkit ovat viehättäviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin! Sekaistutukset ovat huippuja =)

      Poista
  6. Ei mitään syytä olla vaatimaton, ihanat kukkayhdistelmät ja vesiaihekin oli mielestäni luonnollisen näköinen! Heh, minäkin haluan tuollaisen kärhö'ongelman' :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Omaa puutarhaa katsellaan vain niin kriittisin silmin. Tuommoinen kärhöongelma passaisi varmasti monelle =D

      Poista
  7. Todella kaunista kukintaa puutarhassasi. Hyvin olisit voinut avata puutarhasi vierailijoille.

    VastaaPoista
  8. Kaunis puutarha äidilläsi! Samoin sinulla, ihania kuvia, kun selailin postauksiasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Mukavaa, jos tykkäät vierailla blogissani =)

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että sinäkin pidät eilamar!

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Niin on, oikea helmi puutarhojen joukossa!

      Poista
  11. Kaunis puutarha on äidilläsi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienestäkin pihasta voi luoda todella kauniin puutarhan!

      Poista
  12. Upea puutarha! Pidän kovasti kukkaniittymäisestä tunnelmasta puutarhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niittymäinen meininki on kaunista, luonnollista ja runsasta!

      Poista
  13. Kaunista on! Eipä ole omena kauas puusta pudonnut, näin se menee monesti äidiltä tyttärelle tämä puutarhaharrastus. Niin myös meillä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, taitaa olla periytyvää tämä puutarhainnostus. Oma tytär ei vielä tosin ole aiheesta yhtään innostunut, mutta enpä ollut minäkään hänen iässään.

      Poista

Jokainen kommentti ilahduttaa kovasti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...