30 lokakuuta 2015

Äitini puutarha kukkii ja kukoistaa!

Saattaapi olla, että puutarhahulluuskin on geeneissä piilevä ominaisuus, sillä suvussamme näitä innostuneita on ollut jo ainakin kolmessa sukupolvessa. Äitini innostus puutarhanhoitoon on ainakin yhtä suurta kuin omani. Aina löytyy siis juttuseuraa, joka ei kyllästy jaarittelemaan kasveista. Äitini pieni puutarha on oikea paratiisi, josta löytyy aina tutkittavaa ja ihasteltavaa, joten sitä on ehdottomasti esiteltävä hieman teillekin!
 
Värien harmoniaa vesiaiheen ympärillä tarjoavat erilaiset heinät, jaloangervot ja siankärsämöt

Tästä puutarhasta huomaa, että sen omistaja on perehtynyt siihen, mitä tekee. Kasvilajeja on huikea määrä, mutta kaikki ovat silti löytäneet omat soppensa ihailtavan harmonisesti. Kasvit tosin vaihtelevat paikkaa melko usein ja päätyvät säälimättä poistoon, mikäli eivät silmää miellytä. Siinä onkin aviomiehellä kummastelemista, miten paljon pieneen puutarhaan niitä kasveja oikein täytyy haalia! Keräilyvimma onkin parantumaton tauti lähipiirissämme.


Aina, kun joku valittaa oman puutarha pienuutta, tekisi mieli kutsua nämä ihmiset äitini luokse kylään. Puutarhan koko ei näet olekaan se juttu. Myös pieneen puutarhaan saa luotua ihan mahtavan tunnelman!



Pienessä puutarhassa on toki omat haasteensa ja suuressa vastaavasti omansa. Kun kaikki on heti esillä ja nähtävillä,  yksityiskohdat korostuvat, eikä mitään paikkaa oikein voi jättää vähemmälle huomiolle. Kauniisiin näkymiin ja kasvivalintoihin joutuu paneutumaan huolella, mutta sehän se kivaa tässä harrastuksessa juuri onkin!

Punakellukka-Geum chiloense ´Mrs Bradshaw´

Puutarhassa tehtiin jokin aikaa sitten radikaali, mutta hyvä valinta, kun luovuttiin kokonaan nurmikosta. Pieni "postimerkkipiha", kuten äitini puutarhaansa kutsuu, ei tarvitse nurmikkoa. Nurmikon älytön ihannointi ei oikein mahdu meikäläisen järkeen. Suuret maalaispihat ovat tietysti asia erikseen. Sitä paitsi silloin kun valintaa joudutaan tekemään kukkasten ja nurmikon välillä, on häviäjä kukkahörhölle selvä.

Keskuspenkissä isotähtiputket olivat tämän kesän valttikortteja

Kivetetty piha näyttää avaralta ja selkeältä. Runsas ja monimuotoinen kasvillisuus pehmentää näkymiä kauniisti. Aina jaksan ihailla myös tätä siisteyttä, joka puutarhassa vallitsee. Rikkaruohoja ei täältä todellakaan löydä. 

Kuvan keskivaiheilla näkyy riippalehtikuusi. Puu, jonka vielä haluaisin omallekin pihalleni!

Sudenporkkanan valkoisia kukintoja


Keväisin siemenkuvastojen anti on aina yhtä petollista. Eihän niitä pysty vastustamaan, vaikka kuinka vannoisi. Tavaksi on tullut kasvattaa aina vähän jotain uutta. Tämän kesän kokeilussa äidilläni oli isosudenporkkana, jonka kukinto muistuttaa hieman tutumpaa koiranputkea. Kyseessä on yksivuotinen kasvi, jonka koristearvo perustuu harsomaiseen kukintoon. Kukinto nousee korkealla ja on kaunis muiden kasvien yläpuolella leijuessaan.




Puutarhassa on monia hienoja kasviyhdistelmiä. Eri värisillä lehdillä puutarhaan saa hienoja kontrasteja, joista olen itsekin innostunut jatkuvasti enemmän ja enemmän. Kasvien yhdisteleminen on taitolaji, jossa varmaankin pätee vanha kunnon yrityksen ja erehdyksen taktiikka. Äitini on tässä mestari, sillä yhdistelmät ovat aina onnistuneita.



Tänä kesänä taas totesin, miten upeita punahatut ovat!  Äitini hankki tämän upean lajikkeen tänä kesänä. Sen lämmin sävy on kovasti mieleeni, vaikka en mikään oranssin suurin ystävä olekaan. Punahatut ovat upeita yhdistellä heinien kanssa ja tämä laji olisi varmasti siinä erityisen näyttävä. 

Kesän runsautta!
Iki-ihana tyllihelmainen akileija-Aq. vulgaris 'Petticoat pink'



Puutarhassa kukkii kauniisti koko kasvukauden. Kesämme ovat niin lyhyitä, että ajasta onkin syytä repiä kaikki irti. Loppukesällä pääroolin tässä puutarhassa varastavat kaikki ihanat syyskesän kukkijat, kuten värimintut, hohdekukat ja liljat. 

Keijunmekko kasvoi syreeniin


Puutarhassa on käytetty paljon myös erilaisia havuja. Havujen vehreys onkin todella tärkeä elementti puutarhassa. Tähän asiaan herää aina näin syksyisin, kun maisemat ankeutuvat päivä päivältä. Mahtavaa, että havuista on olemassa erilaisia hienoja kääpiömuotoja, jotka sopivat pienempäänkin tilaan. Sinertävät pallomaiset havut ovat viime aikoina alkaneet miellyttää silmääni erityisesti.




Kirpakoita syyspäiviä ja hyvää viikonloppua kaikille!


Tämmöiset kaverit askarreltiin lasten kanssa.

25 kommenttia:

  1. Todella kaunis puutarha! Ihania kasviyhdistelmia ja värejä.

    Minä luovuin myös nurmikosta muutama vuosi sitten. Paljon kivempaa, kun puutarha on täynnä kasveja:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasviyhdistelmät ovat todella onnistuneet minunkin mielestäni tuossa puutarhassa. Nurmikosta luopuminen kuulostaa hyvältä, tilaa jää enempi niille tärkeimmille eli ihanille kasveille :)

      Poista
  2. Aivan ihana tuo äitisi puutarha! Se lumosi minut jo kälysi blogin kuvissa. :)
    Houkutelkaa äitiäsikin myös tähän bloggaamiseen, niin päästään ihailemaan teidän suvun kaikkia ihania puutarhoja täällä blogistaniassa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että puutarha on jäänyt sinunkin mieleesi! Selvästi siinä on siis taikaa :) Kovasti ollaan houkuteltu bloggaamiseen, mutta eipä taida äitini siihen ryhtyä. Onneksi voimme kuitenkin vierailla puutarhassa blogiemme kautta.

      Poista
  3. Et kyllä turhan päiten kehu äitisi puutarhaa. Sehän on suorastaan lumoava ja todella taiten ja hyvällä maulla tehty. Enkä kyllä sitä nurmikkoa kaipaa yhtään, en edes omaan pihaan, josta sitä vuosi vuodelta pyrin vähentämään. Riinan idea äitisi houkuttelemisesta puutarhabloggaajaksi on mainio. Tuollaista kauneutta soisi jaettavan muillekin.
    Mukavaa viikonvaihdetta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä tuo puutarha ansaitsee kaikki kehut! Nurmikko vie turhaa tilaa kasveilta. Unelmani onkin puutarha, jossa on vain upeita kasviyhmiä ja polkuja niiden lomassa. Vähän semmoinen salainen puutarha. Suunnitelmasi kuulostavat hyviltä, nurmikko pois vain :)
      Mukavaa viikkoa!

      Poista
  4. Kyllä on upea puutarha äidilläsi.hyvin kauniita kasvi yhdistelmiä. :)

    VastaaPoista
  5. Pieni puutarha ilman nurmikkoa on oikea unelma. Hyvä tapa hävittää sopimattomat kasvit. Minulta usein katoavat juuri ne, jotka haluaisin säilyttää, esimerkiksi väriminttu ja tähtiputki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väriminttu ja isotähtiputki ovat minunkin suosikkejani. Harmi, jos sinulla katovat. Monesti kyllä käy niin, että ne joiden toivoisi menestyvän, eivät sitä tee. Sitten jokin inhokki kyllä leviää joka paikkaan ( ainakin rikkaruohot).

      Poista
  6. Olipa kaunis retki äitisi puutarhaan! Täytynee sanoa että vihreä kromosomi geenissä on mukana, ja vihreä peukalo perinnöllinen ominaisuus! Ihana piha, nurmikkoa ei tarvita lainkaan pienessä pihassa! Upeita havuja ja väri- ja muotoleikittelyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olispas hauskaa, kun olisikin vihreäpeukalogeeni :) Äitini on hartaudella puutarhaansa rakentanut ja sen kyllä huomaa!

      Poista
  7. Piti katsoa kuvat oikein moneen kertaan. Mielettömän hyvin sommiteltuja istutuksia - sekä väreiltä että muodoiltaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tykkäsit! Minäkin aina ihastelen "livenä" moneen kertaan kaikkia istutuksia!

      Poista
  8. Äitisi piha on aivan ykkönen. Sen ansiosta hurahdin itsekin tähän puutarhaharrastukseen. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin kävi varmasti minullekin! Nyt sitten voimme innostaa toinen toisiamme aina uusiin hurahduksiin (ja niitähän riittää) :D

      Poista
  9. Äidilläsi on mielettömän hieno puutarha. Värisommitelmat toimii todella hyvin. Erityisesti pidin punahatun lämpöisestä oranssista ja ekan kuvan taidokkaista sävyistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punahattu on minustakin tosi kaunis! Ensi kesäksi tekisi mieli kaikkia ihania punahattuja lisää :)

      Poista
  10. Ihania kuvia!! Äidilläsi on kaunis puutarha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös olekin! Mukavaa näin marraskuussa katsella kesäisiä kuvia :)

      Poista
  11. Äidillläsi on miltei yhtä ihana puutarha kuin sinulla :) Hienot kurpitsat teitte, noista aina haaveilen. Oliko vaikea tehdä? Teille sopisi tuo riippapuu hyvin, toivottavasti ensi kaudella saat hankittua sen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla kyllä hienompi puutarha kuin minulla. Omani on aina vaiheessa. Kurpitsat oli tosi helppo tehdä! Leipäveitsellä sai koverrettua ihan kivasti eikä sotkuakaan syntynyt. Riippalehtikuusi on niin hieno, johonkin se täytyy vielä iskeä! Ensi kesän haaveet siis jo mielessä :)

      Poista
  12. Hienosti on osattu hyödyntää pieni tila ja luoda siitä puutarha!

    VastaaPoista
  13. Äitisi piha näyttää oikein ihanalle!

    VastaaPoista

Jokainen kommentti ilahduttaa kovasti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...