Sinistä ja violettia

Erilaisia puutarhakirjoja on kiva lueskella näin talviaikaan viltin alla ja haaveilla kesäihmiselle suotuisimmista ajoista. Nyt käsiini osuivat pari kirjaa, joissa paneudutaan hieman tarkemmin väreihin puutarhassa. Koska, mittarissa on rapeat -26 astetta, sinertävät värit iskivät mieleeni ja innostuin tekemään muutaman kollaasin sinertävistä ja violeteista kukista.


Sininen on varmasti monen suomalaisen lempiväri, olemmehan sinivalkoinen kansa. Itseasiassa väri on muuallakin varsin suosittu. Jouko Rikkinen kirjoittaa kirjassaan värien puutarha, että yli kolmannes Euroopan aikuisväestöstä pitää lempivärinään sinistä. Siniseen liitetään ajatukset merestä ja taivaasta, vakaudesta ja varmuudesta. Sinisen uskotaan rauhoittavan ja selkeyttävän mieltä. Sen kuvataan jopa alentavan verenpainetta, hillitsevän tunteita ja intohimoja sekä ruokahalua. Onko sininen sinunkin lempivärisi?

Sinivioletti on Rikkisen mukaan kukissa kaikista yleisimpiä värejä. Skaala on laaja alkaen viileän sinertävistä ja jatkuen lämpimään punertavaan ja purppuraan. "Aitoa" sinistä kuitenkin tapaa kukissa harvemmin. Sinivaleunikko on mielestäni yksi kauneimmista sinisistä kukista. Sain kasvit taimelle asti siemenestä kasvatettua, mutta kukinta jäi viime kesältä uupumaan. Toivottavasti kasvit selviäisivät talvesta hengissä ja kukkisivatkin joskus.

Värien lumoa puutarhaan- kirjassa puolestaan kerrotaan violetin vievän korkeuksiin. Violetti on mystinen väri, jonka avulla voi puutarhaansa rakentaa vaikka oman meditatiivisen nurkkauksen. Violetti kuvastaa juhlavuutta ja arvokkuutta. Jos tunnet vetoa mystiikkaan ja magiaan, yleviin pyrkymyksiin ja henkiseen kehittymiseen, on violetti sinun värisi!

 Samaisessa kirjassa kerrotaan myös, miten väreillä on taikavoimaa, niillä on terapeuttisia ominaisuuksia ja myös erilaisia fyysisiä vaikutuksia on tutkimuksissa havaittu. Tärkeintä lienee kuitenkin käyttää niitä värejä, joista itse pitää ja joiden katselusta nauttii. Talven jälkeen värejä kaipaa, ihan sama mitä ne ovat, kunhan on värejä! Keltainen ei esimerkiksi ole suosikkejani, mutta kyllä sitä keväällä jaksaa ihailla keltaisia narsisseja, talventähtiä ja krookuksia loputtomiin.

 Mukavaa viikonloppua!

Kirjat:
*Rikkinen, Jouko: Värien puutarha. Otava
*Värien lumoa puutarhaan. Gummerus.

Hattaraa, rytöpenkkiä ja kuplia

Hassua, miten puutarhassa voikaan viehättää kaikki romanttinen hattara, pinkki ja hempeys. En voisi kuvitellakaan pukeutuvani kokonaan vaaleanpunaiseen tai sisustavani kotiani yltiöromanttisesti. Luen mielummin kauhukertomuksia kuin romanttista siirappia. Televisiostakin kääntyy kanava yleensä nopeasti, mikäli luvassa on  romanttista komediaa onnellisine nyyhnyyh- loppuineen. Noh, puutarhassa ällö ei ole ällöä, vaan vain suloista ja pehmoista. Ja onnellista loppua sitä kaivataan aina omien kasvatusten kanssa!

Romuromantiikkaa

 Vai onko tämä vain joku ohikiitävä vaihe, jonka jälkeen alan kaivata järjestelmällistä ja modernia puutarhaa? Pois turhat kukkaset ja hörhötykset. Paree olisi kyllä tyytyä tähän, sillä koko puutarhan uudistus ei liene lähipiirin toivelistan kärjessä. Heh, olisipas siinä ilmeissä näkemistä, kun ehdottaisin, että kaikki kukat saavat lähteä ja aletaankin luoda jotain ihan muuta. No, niin hassu en taida kuitenkaan olla ja kyllähän sitä järjestystä ja selkeyttä myös tarvitaan, mutta silleen salaa, ettei huomaa. Tiedättehän te.

" Kolmen euron ruusu"

Olen muuten kovin iloinen tästä kolmen euron ruususta. Joskus sitä tuntee saavansa rahalle katetta! Kukka on suuri, ihanan tuoksuinen ja ah, niin hempeän romanttinen. Nyt vaan pohdiskelen, että miten se oikein tuli istutettua. Olisi meinaan kiva, jos se talvehtisi, mutta voi olla, että kiireessä on taas tullut huitastua se liian pintaan. Täytyy tarkistaa syssymmällä.

Runkoruusu kukkii. Tummanpunainen ruusu on varmasti monen suosikki. Itse koitan päättää pidänkö väristä vai en. Liikaa näin vahvaa punaista en puutarhaani halua, toisaalta vaatteissa pidän kovasti punaisesta, on tämä vinhaa. Psykologeilla olisi varmasti tähänkin käypä teoria.

Villit ja vapaat kurjenkellot kukkivat parhaillaan. Nämä saavat levitä minne haluavat. Riesaa näistä ei tule, sillä alan valtaaminen on ainakin meillä ollut varsin huomaavaista. Ei ole ängetty liiaksi toisten reviirille, niin kuin joillakin kellokasveilla on tapana.

Perinteisempi sininen versio on osunut väriensä puolesta mukavaksi kaveriksi akileijoille. Nämä kasvavat niin sanotussa rytöpenkissä, jonne viskaan kaikkea, joka ei paraatipenkkeihin sovellu. Oikeastaan aika kätevää, sillä eihän sitä tiedä, koska kasvia taas kaivataan muualle. Niin se on mieli muuttuvainen. Täältä kasvit on pelastettavissa toisin, kuin jos ne vain heitettäisiin menemään. Suosittelen rytöpenkkejä kaikille!

Rytöpenkkiin on itsestään levinnyt kurjenkellojen ohella myös päivänkakkaraa

Filipendula ulmaria

Rytöpenkin viereen on kasvanut luonnon hattaraa eli mesiangervoa. Kasvilla on kauniit suuret kukinnot, kerrannaishuiskilot (opettaa netti), jotka houkuttavat ötököitä puoleensa. Sopii romanttisen puutarhurin rytöpenkin taustaksi vallan mainiosti.

Hattara osastoa edustaa myös tämä sulkamustaselja, mutta tässä on jo jotain särmääkin. Upea tumma liuskoittuva lehdistö on hieno kontrasti vaaleanpunertaville kukille. Tämä pensas ei  ole koskaan kasvanut pihassamme näin suureksi saati kukkinut näin runsaasti. Viime talvi oli suosiollinen, sillä yleensä tämä paleltuu maan tasalta.

Sulkamustaselja, Sambucus nigra 'Black Lace'

Tämä kasvi on sarjassamme vaikeat kuvattavat. Lehdistö näyttää kuvissa helposti pelkältä tummalta mössöltä, vaikka luonnossa ne ovat kaikkea muuta kuin mössöä.

Värikäs pensasryhmä

Selja kasvaa osana värikästä pensasryhmää, jossa olen leikitellyt eri väreillä. Kivasti korostavat mielestäni toistensa värejä. 

Loppuun niitä kuplia. En ajatellut käsitellä tässä mitään syvällistä kuplassa elämistä, vaikka voisihan puutarhassa hääräämistä semmoisenakin joku pitää. Ihan tämmöisiä saippuakuplia ajattelin esitellä. Nämä kuvat ovat mielestäni niin piristäviä, että halusin jakaa ne teidänkin kanssanne!

Viihtyisää viikonjatkoa ja puhallelkaa kuplia, se on kivaa!

Haasteeseen vastailua

Marri Takkatuli ja villasukat blogista lähestyi haasteella, kiitos! Näihin on mukava vastata ja lukea myös muiden vastauksia. Tämmöiselle tuoreelle bloggarille varsinkin hyvä tapa tutustua uusin blogeihin ja bloggareihin. 

Sitten niihin kyssäreihin...

1. Mikä on mieluisin pihapuuhasi?

Mieluisia pihapuuhia on tietysti paljon, ainakin näin kevään korvalla kaikki tuntuu houkuttavalta. Ehkä syksyllä ajattelen toisin ;) Istuttaminen (= uusien ihanuuksien haaliminen), kuolleiden kukkien nyppiminen (deadheading, mikä mainio sana muuten) ja kaikenlainen kasvun seuraaminen ja pihan öttiäisten tarkkailu + kuvaaminen ovat mielipuuhiani. 

 

2. Mikä on ikävin pihapuuhasi?

En tiedä, onko mikään varsinaisesti ikävää, mutta kasvien tukeminen jää aina viime tippaan. Syksyisin tehtävät siivoustyöt ja ruukkujen putsaamiset yms. ovat aika tylsiä.

3. Unelmiesi piha?

Jaahas, tästä voisin puhua vaikka kuinka, koitan tiivistää. Unelmieni pihassa on tietysti paljon erilaisia kasveja! Puutarha pursuaa kukkia ja suuria lehtikasveja, kauniita puita ja värikkäitä pensaita. Nämä kaikki on osattu sommitella kauniiksi kokonaisuudeksi niin, että ilme on luonnollinen ja salaperäinen, mutta myös romanttinen, runsas ja yllätyksellinen :)

Englantilainen puutarhakulttuuri on aina vedonnut minuun. Siltikin monenlaiset puutarhat voivat olla mielestäni upeita. Valloittavissa pihoissa näkyy tekijänsä persoonallinen kädenjälki ja pohjaton rakkaus puutarhaan! 

Wisleyn puutarha Englannissa on aika unelma. Kuva netistä.

 4. Unelmiesi sisustus?

Raikas, harmoninen ja persoonallinen. Ei vain suoraa kopiota sisustuslehdestä suurella rahalla :) Mielestäni on erityisen kaunista, kun sisustuksessa on osattu taitavasti yhdistellä sekä vanhaa että uutta. 

                                  5. Mitä sisustus- tai puutarhalehtiä luet?

Olen aina rakastanut lukea. Puutarhalehtiä taidan tosin nykyisin enemmänkin selailla, kuin lukea. Tilaan niitä kyllä ja sorrun myös ostelemaan irtonumeroita, mikäli hyvä lehti osuu kohdalle. Netistä löytyy nykyisin kaikki tieto, mikä on hillinnyt lehtien ostelua. Bloggaamisen myötä myös kaikki ihanat blogit toimivat oivana inspiraation lähteenä.

6. Tykkäätkö, että blogissa on paljon kuvia vai tekstiä?

Molempia saa olla. Kauniit kuvat ja naseva teksti, mikäpä sen mukavampaa!

 

7. Millaisella kameralla kuvaat?
 Ikivanhalla pokkarilla ja kännykällä. Järkkärin osto on vakaassa harkinnassa ja vaatisi perehtymistä, mitä ostaa ja miten ne toimii?? Vinkkejä otetaan vastaan!!

8. Mikä on parasta kesässä?

Aurinko, lämpö ja puutarhapuuhat. Kesä on niin lyhyt, että kyllä se erikoisen ihanalta vuodenajalta vaan tuntuu.

9. Onko sinulla harrastusta, josta et ole vielä kertonut blogissasi?

 Keskityn blogissani vain puutarhailuun ja näin varmaan toimin jatkossakin. Tietysti jotain muutakin asiaa varmaan tulee sivuttua, mutta pääosin jutut pyörii puutarha-aiheissa.

10. Mitä haluaisit oppia?
 Vaikka mitä! Kivaa olisi ainakin olla kokki, joka loihtii hetkessä mielikuvituksellisia, monipuolisia, maistuvia ja edullisia aterioita ilman ainaista mietintää siitä, mitä tänään syötäisiin :) Ehkä täytyy alkaa lukea myös kokkailublogeja...

11. Toteutumaton unelmasi ja vieläkö uskot sen toteutuvan?

 Tokihan unelmia ja haaveita täytyy aina olla! Elämä olisi muuten aika tylsää. Unelmien ei tarvitse olla edes suuria, kunhan jotain olisi, mistä haaveilla. 

Tämä haaste on kiertänyt jo niin paljon täällä blogeissa, että jätän tällä kertaa edelleen haastamisen tähän. Halukkaat saavat toki vastata näihin Marrin mainioihin kysymyksiin.

Huomenna käynnistyykin viikonloppu mukavasti reissulla Tampereen puutarhamessuille! Rentouttavaa viikonloppua kaikille, toivottavasti aurinko armas ymmärtäisi paistaa.

Kesäisen mielen herättelemiseksi vastailua haasteeseen

Ulkona puhisee hirveä tuuli ja pilvetkin mollottavat auringon edessä päivästä toiseen. No, onneksi KesäKukka kosmosta ja leijonankitaa blogista heitti haastella, saa mukavasti piristää mieltään kesäisillä ajatuksilla ja kuvilla, kiitos siitä!

Haasteen ajatuksenahan on tehdä tutuksi blogeja, joilla on alle tuhat lukijaa. Ensin vastataan haastajan keksimiin 11 kysymykseen ja sitten keksitään uudet 11 kysymystä ja vastaavasti laitetaan haaste eteenpäin (5-) 11 bloggaajalle.

1. Lempipuutarhakirjojesi kolmen kärki ?
 Tykkään keräillä myös puutarhakirjoja! Parhaita ovat mielestäni kirjat, joissa on sekä luettavaa että katseltavaa. Tekstin tulee olla suhteellisen asiapitoista, eikä se saisi vilistä virheitä tai tönkköjä käännöskukkasia. Kuvat olisivat tietysti suuria, kauniita ja inspiroivia. Lisäksi kasvilajeissa täytyisi olla esiteltynä myös harvinaisempia ja erikoisia kasveja ja niiden yhdistelmiä. Täydellistä kirjaa en ole vielä löytänyt, mutta hyviä kirjoja kuitenkin. Valitsin tähän kolme kirjaa, joista olen saanut iloa pitkään ja jotka melko hyvin täyttävät yllä mainitut kriteerit.

• Rikkinen, Jouko (2007) Värien puutarha. Otava
• McGlynn, Carole (2008) Wsoyn suuri puutarhakirja. Wsoy.
• Robild, Eva & Persson, Görgen (2012) Perennat kotipuutarhassa. Otava

2. Lempivärejäsi puutarhassa ?
 Purppura, lila, pinkki, hopea ja valkoinen. 

Jalohortensiassa on kaunis sävy

3. Mitä puutarhalehtiä tilaat ?
 Kotipuutarha ja Viherpiha tulevat. Näitä olen jo vuosia lukenut, joten alan olla välillä hieman kyllästynyt niihin. Tuntuu, että samat jutut ja kuvat toistuvat vuodesta toiseen. Myös mainoksia on ajoittain liikaa. 

4. Maltatko kesällä jättää puutarhaasi hetkeksikään ?
 Joo. Puutarha on toki tärkeä, mutta ei koko elämä sentään. Pitkää aikaa erossa ei tee kyllä mieli olla. Puutarhassa tapahtuu jo parissa päivässä suuria.

5. Iskeekö syksyllä puutarhauupumus, onko talvilepo tarpeen?
Meinaa iskeä. Ehkä kesä tulee vedettyä niin täysillä, että syksyllä olen jo maitohapoilla :) Tauko on siis ihan hyvä, mutta ei sen tarvitsisi sentään näin pitkä olla!! Vuodenajat ovat kivoja, mutta kaamos saisi olla lyhyempi.

Hopeasalvian pörröinen lehti

6. Onko sinulla jokin siemenistä kasvatettu kasvi, josta olet erityisen ylpeä ?
Mikäli en aivan väärin muista, niin tässä taitaa olla vuosi sitten siemenestä kasvattamani sinivaleunikon kasvupaikka ja (huonossa) kuvassa voisi olla näkyvissä kasvun alkua? Mukavaa, mikäli on talvehtinut! 

Onko vai eikö sinivaleunikko?!

7. Perennapenkkiesi hanakkaimmat leviäjät ?
 Heh. Ei siellä taida ehtiä mikään levitä. Maahumala ja vuohenkello ovat meinanneet muodostua riesaksi, joista pääsin kyllä aika hyvin eroon.  

Vuohenkello saa rehottaa tontin laitamilla

 8. Onko jokin kasvi saanut sinulta kertaalleen lähtöpassit, mutta olet sittemmin hankkinut kasvin takaisin ?
No on! Mulla ei taida olla mitään järkeä, koska joku inhokki voi olla seuraavan vuoden suosikki. Esimerkiksi nyt olen huomannut haaveilevani oikein tosi romanttisesta ja runsaasta tyylistä, joka oli jossain vaiheessa ihan noup. Pioneihin kyllästyin ja nyt haluaisin niitä taas....

Pionit houkuttavat jälleen

 9. Onko mielessäsi jokin taimimyymälä tai puutarha, jonne suunnittelet kesäksi pientä retkeä ?
Pientä retkeä suunnitellaan sinne sun tänne ;) Poriin ainakin ja kyllä toi Zetas Ruotsissa taitaa taas kutsua! Tästä pääset muuten siitä kertovaan juttuuni. 

Tukholman Zetas puutarhamyymälästä

 10. Milloin puutarhasi on mielestäsi kauneimmillaan ?
Kyllä se painottuu tuonne juhannuksen jälkeiseen aikaan. Alkukesän kukkijoihin olen alkanut panostaa nyt kunnolla, koska kevät ja alkukesä ovat tosi tärkeitä minulle. Mikään ei ilahduta niin, kuin uusi vehreä kasvu ja kukinta pitkän talven jälkeen.

Särkynytsydän kukkii aikaisin

11. Houkutteletko eläinvieraita pihallesi ? 
 Kyllä, pidän paljon varsinkin perhosista. Lapsetkin tykkäävät kovasti tarkailla ja tutkia puutarhan elämää. Pienessä vesiaiheessame majaili viime kesänä monta sammakkoa. Linnuille on pönttöjä ja onpa pihassa näkynyt kauris ja supikoirakin.

Amiraaliperhonen kaunopunahatulla

Haastan seuraavat bloggarit mukaan:
Taimia ja ituja  blogin Heidi H
Vihreän veneen pihamaa blogin Susanna
Kaaos kukkaruukussa blogin Pelaguu
Mökkipuutarhassa blogin Pirjo
(olen) ihan pihalla blogin Tuitiina

Kysymyksiin vastaaminen on toki täysin vapaaehtoista! Ei stressiä siis, mutta toki mielelläni kuulisin vastauksenne seuraaviin kysymyksiin:

 1. Noudatatko puutarhasuunnittelussa tarkkaa ja harkittua suunnitelmaa vai menetkö enemmän inspiraation ja fiiliksen mukaan?

2. Onko puutarhassasi jokin vitsaus, josta haluaisit eroon?

3. Minkä kasvin kanssa olet onnistunut erityisen hyvin?

4. Miellyttääkö sinua enemmän runsas ja rönsyilevä tyyli vai selkeä ja moderni tyyli?

5. Jos saisit valita minkä kasvin vaan pihallesi, minkä ottaisit? (Unohdetaan nyt kasvivyöhykkeet yms.)

6. Millaisella kameralla kuvaat puutarhaasi?

7. Mikä sysäsi sinut innostumaan puutarhanhoidosta?

8.  Onko tulevalle kesälle tiedossa suuria suunnitelmia puutarhan suhteen?

9. Osaatko olla puutarhassasi jouten ja istuskella vain?

10. Koristetarha, hyötypuutarha vai molemmat?

11. Mikä puutarhanhoidossa tekee sinut iloiseksi?

 

Puita ja pensaita pieneenkin puutarhaan

Puut ja pensaat muodostavat puutarhaan eräänlaiset raamit. Niiden avulla voi myös luoda erilaisia jännittäviä tiloja ja sulauttaa luontevasti oma puutarhaa osaksi ympäröivää luontoa. Vaikka olenkin parantumaton kukkahörhö, en voisi kuvitella puutarhaani ilman puita ja pensaita!

Monet puut ja pensaat kasvavat kovin suuriksi, mutta eivät suinkaan kaikki. Itseasiassa valinnanvaraa löytyy niin paljon, että pieneenkin puutarhaan saa vaikka mitä!

Vas. Caragana arborescens 'Pendula'. Oik. Salix caprea 'Kilmarnock'

Erilaiset pienet riippapuut ovat monikäyttöisiä. Olen istuttanut riippahernepuun perennapenkkiin. Se vihertyy varhain ja kukkii keltaisin kukin keväällä. Kukkapenkissä se toki verottaa osansa vedestä ja ravinteista, mutta toisaalta se tuo ihan omanlaistaan ilmettä ja tunnelmaa.
Riipparaita kasvaa osana toista vihreää kasviryhmää.  Sekin ilahduttaa jo keväällä tekemällä pörröisiä "kissoja". Puun juurelle olen istuttanut pensaista lamoherukkaa, seppelvarpua ja keltajapaninangervoa.

Ruukkuissakin puita ja pensaita voi mainiosti kasvattaa. Istutin tähän suureen rautaiseen astiaan rungollisen tuijan. Vuorasin ruukun styroksilla suojaksi talven kylmältä. Tälläiset aikaa nähneet ruostuneet astiat ovat kyllä kauniita ruukkuina. Keltaisen ja oranssinvärit sopivat hienosti ruukun ruosteiseen sävyyn. 

Omenapuu on pihan peruspuita. Tavallinen omenapuu voi helposti kasvaa todella suureksi. Meidän pihassa omenapuu kasvaakin säleikössä, jossa sitä leikataan säännölliseti muotoon. 

Suomalaiseen pihaan on usein hankittu myös tietenkin juhannusruusu. Keskikesän kaunotar on innokas tekemään juurivesoja, joten se kannattaa rajata huolella. Vapaasti kasvaessaan tulee myös suureksi puskaksi.

Marjatanalppiruusu 'Haaga'

Puutarhan varjoisiin nurkkiin sopii alppiruusut. Niiden kukinta on alkukesästä räjähtävän upeaa!

'Annabelle' sekä pinkkinä että valkoisena

Pallohortensiat ovat kuin kermavaahtoa uhkeine kukkineen. Romanttisen puutarhurin peruskauraa! Joskus kukinta on niinkin runsasta, että ilman tukea versot lakoavat helposti.  Kannattaisikin tukea kasvit aina ajoissa, itse olen siinä käsittämättömän laiska.

Prunus tenella

Tämä kääpiömanteli sulostutti joskus kukkapenkkiäni. Sittemmin huomasin kyllästyneeni siihen ja siirsin raukan huonoon kasvupaikkaan kärsimään. Kevään hyvänä työnä voisinkin miettiä sille jälleen arvoisensa paikan.

Berberis thunbergii 'Golden Rocket'

Kääpiöpurppurahappomarja 'Atropurpurea Nana'

Viime aikoina olen innostunut värikkäistä lehtipensaista, kuten pienistä happomarjoista. Hienoa väriä ja helposti! Aurinkoiseen kivikkoon aika passeli kaveri.

Valkokirjokanukka, purppuraheisiangervo 'Diabolo' ja keltaheisiangervo 'Angel Gold'. Oikealla heisiangervo 'Amber jubilee'

Mikäli tilaa on vähän suuremmillekin pensaille, niin erilaiset kanukat ja heisiangervot ovat omiaan tuomaan väriä ja näkösuojaa. Niitä on mukava yhdistellä keskenään ja luoda näin vaihtelua tuttuun perusvihreään.

Sambucus nigra 'Black Lace'

Mustaseljalla on dramaattisen tummat lehdet ja kaunis kukka. Lehden muoto on myös viehättävän liuskainen ja marjat syötävät. Meillä II-vyöhykkeellä tämä paleltuu usein maanpintaa myöden, mutta ehtii kesän aikana kasvaa reilusti.
  
Olen saanut jälleen uusia lukijoita, suuret kiitokset teille. Mukavaa, että joku jaksaa näitä juttujani lukea ja vielä kommentoidakin :)

Leppoisaa pääsiäistä kaikille!

Kesän kaipuu!

Kesän kaipuu!

Kyllä se vaan mieltä kutkuttaa näin talven keskellä unelmoida kesästä, lämmöstä ja kukista. Oikeastaan odotus lienee usein sitä parhainta aikaa. Kaikki hauskuus on vasta edessäpäin ja uudet mahdollisuudet odottelevat!

Haaveileva keiju

Viimoissa ja tuiskeessa osaa kummasti arvostaa  vuodenaikojen vaihtelua. Saattaisi olla melko tylsää, jos olisi aina vain talvi tai kesä. Näin lumivalkouden ympäröimänä jopa omatkin kukkakuvat näyttävät ihan kivoilta. Kesällä kriittisyys onkin sitten ihan toista.

Kerran kasvatin tämmöisä daalioita, joista tulikin jättimäisiä. Nimi ei ole tallessa tietenkään.

Daalioitakin voisikin taas yrittää kasvattaa.

Nyt olisi oiva aika alkaa pohtia tulevan suven ruukkuistutuksia. Olen niin monesti tätä ajatellut, mutta ikinä en ole siihen oikein kyennyt. Miten mahtavaa olisikaan mennä keväällä taimitarhalle (valmiin) ajatuksen ja suunnitelman kera. Miltä se tuntuisi normaalin järjettömän säntäilyn ja haalimisen sijaan? No, luulenpa, että luovuus se ainakin kukkii taas ensi kesänäkin.

Pelargoneja on ollut ruukkuistutuksissa usein. Aina ne eivät kylläkään menesty näin hyvin.

Näitä pikkupetunioita on myös aina jossakin muodossa lähes aina.

Kesää odotellessa on hyvä muistaa talven hyvät puolet. Puutarhurin kannalta se tarjoaa pakkoloman, jota ilman puutarhanhoito ei ehkä olisikaan yhtään niin kivaa ja rakasta.

Eli kerätäänpäs nyt vielä voimia, kun voidaan. Kevät kurkkii jo nurkan takana!