Mistä tiedät kuuluvasi hurahtaneisiin...

Alkaako asuntosi muistuttaa keväisin kasvihuonetta? Luovuudella ei ole rajoja, kun virittelet mitä hienoimpia innovaatioita, jotta rakkaat taimesi saisivat valoa ja kukoistaisivat. Taimet valtaavat kaikki paikat. Selittelet perheellesi, miten ruokapöytä on aivan turhan suuri, siihen mahtuu hienosti taimia 50, ja silti jää pieni rako lautasellekin.

Hurahtaneet löytävät uusia käyttötapoja tutuille esineille

Taimia ei tietenkään vain kasvatella. Niille annetaan valoa, vettä ja ravinteita. Koulitaan, latvotaan ja tutkitaan tarkkaan päivittäin, joko itää vaiko ei.  Hurahtanut ei välitä estetiikasta tässä vaiheessa, mutta siihenhän tällä kaikella pyrkii. Rumat hyllyköt ovat tervetulleita paraatipaikalle olohuoneeseen. Kyllä niitä nyt tämän kevään tässä katselee..Kesällä sitten kukoistaa.

Kaunis sisustuselementti??

Ehkä puolisosi luulee (toivoo) tämän jo riittävän. Ei, ei, miten väärässä voikaan ihminen olla. Eihän tämä millään mihinkään riitä! Kimpsut ja kampsut kasaan ja reissuun. Hurahtanut matkaa kevyesti satoja kilometrejä ja vaikka toiseen maahan saadakseen sen herkun, jota on "aina halunnut".

Taimitarhaan tiemme käy!

No, ehkä puolisosi sitten luulee (toivoo) tämän nyt jo riittävän. Jälleen väärin. Kasveja tietysti siirrellään, uusia penkkejä kaivetaan, haetaan kiviä ja ihan vähän vaan vois laajentaa...Ja tohon täytyis saada muuten yks uusi kasvi. Hurahtaneen isopyörä pyörii hurjalla vauhdilla, ideoita ja unelmia pursuaa ulos. Kesä on sitten ihanaa.

 Hurahtanut todellakin tietää, kuka on Alan Titchmarch tai Monty Don. Latina sujuu lähes natiivitasolla. Viljelet puheessasi variegataa siellä ja vulgarista täällä. Primulat ja anemonet, selvää kaikki. Onhan siemenkuvastoja luettu jo joulukuulta, kyllä siinä jotain jää mieleen.

Voihan Primula

Hurahtanut nauttii luonnosta, kasveista ja kauneudesta. Harrastus antaa suurta iloa ja tyydytystä elämään. Mikäpä loppujen lopuksi olisikaan tärkeämpää, kuin puutarhanhoito ja siitä saatu ilo. Niinhän se on viisasti todettu. Eli kaikille vaan, sokka irti ja antaa palaa. Kerran täällä vain eletään!


Tervetuloa uusille lukijoilleni ja hulvatonta wappua ihan kaikille!!

Puuhakas puutarhapäivä takana

Tänään oli mukavan lämmintä olla puutarhatöissä. Paljon saatiin taas aikaiseksi! Oma kunto on kyllä taas talven laiskottelun jälkeen heikentynyt...Puutarhatöissä saakin monipuolista kuntoharjoittelua ja samalla poistuu turha stressikin. Hyötyliikuntaa siis parhaimmillaan!

 

Kevään kukkijoita on nyt pakko ikuistaa, sillä tovi vain, niin ne tekevät tilaa muille kasveille. Nautitaan nyt näistä ihanista söpöläisistä. Kimalaiset ovat ainakin aivan innoissaan, kun ravinnonlähteitä alkaa olla tarjolla. 

Posliinihyasintit jaksavat kukkia

Vuokot ovat nyt puhjenneet kukkaan. Pihallamme kasvaa luonnostaan aika paljon sekä sini- että valkovuokkoja. En voi olla ihastelematta sinivuokkojen herkkää kauneutta.

 

Puutarhamyymälät ovat tällä hetkellä vaarallinen houkutin. Tulee olo, kuin lapselle karkkikaupassa. Kaikki mulle heti, kiitos! Tällä kertaa en kuitenkaan haksahtanut kasveihin, vaan sorruin ostamaan tämä patsaan. Sopii varmaan romanttisiin puutarhaunelmiini ;)

Patsaan paikkaa täytyy vielä mallailla, sitten kun kasvillisuus kasvaa. 

Jossain haasteessa kyseltiin inhottavinta puutarhatyötä. En yhtään muistanut silloin tätä altaan siivoamisrumbaa. Ei yhtään hauskaa, aika ällöä oikeastaan. Siksi olenkin sen ulkoistanut miehelle, heh. 

Altaan pesua

Lopputulos on kyllä ehdottomasti parempi. Altaan ympäristö on vielä melko paljas. Odotankin jo aikaa, että kasvit naamioivat altaan luonnollisemmin ympäristöönsä kasvun edetessä.

Purppuratulikukka

Sisällä alkaa olla todella ahdasta taimien kanssa. Onneksi tänään sai jo tuoda kasveja päiväksi ulkoilemaan. Nämä tulikukat saa varmasti pistää kohta jo maahan, kunhan vähän totuttelevat ensin. 

Viime keväinen kevätesikkoni on alkanut kukkia. Aika kaunis yksilö mielestäni! 

Mukavaa viikonloppua lukijani ja puhtia puutarhatöihin :)

Tervehdys teille, perennapenkin pirteät!

Keväisin on ihanaa tehdä tutkimusretkiä omaan puutarhaan. Maa tuoksuu hurmaavalle, linnut laulavat ja joka päivä löytää uusia kasveja, jotka ovat heränneet talviuniltaan.

Auringon voima on uskomaton. Hetkessä harmaa maisema väistyy ja pieniä kevään merkkejä ilmestyy sinne ja tänne. Sama ilmiö on havaittavissa itsessänikin, puhtia löytyy ihan uudella tavalla. Puutarhahöpsökin on herännyt talviuniltaan!

Vaikka kevään ihmeitä saa kuvailla ja tutkia pääosin kontillaan tai jopa mahallaan, ei sekään estä minua niitä ihastelemasta. Suloinen, pieni kaihonkukka tulee joka kevät tervehtimään ensimmäisten joukossa.

Mrs. Moon

 Myös erilaiset imikät jaksavat uhmata kylmää. Nuput pullistelevat jo lupaavasti. Mikähän päivä ne aukeavat?

Valkotäpläimikkä

Perennapenkeissä riittää (onneksi) aina pientä fiksailua. Tämä puupioni kasvaa huonossa paikassa, joten sille pitäisi löytää parempi paikka. Eräänä päivänä tutkimusretkelläni ilahduin, miten kauniinväristä sen uusi kasvu onkaan!

Joko voisi heräillä?

Myös syyskimikin tummat versot kurkistelevat ja venyttelevät uuteen kevääseen. Kasvilla on kauniit tummat lehdet koko kesän. 
 

Japaninhappomarjojen silmuissa on jo pieni aavistus vihreää. Mukavaa, että selvisit talvesta ystäväiseni!

Kun oikein tarkkaan tutkin, löysin kuin löysinkin pienen heidinkukkani. Pörröiset lehdet eivät vielä ihan henno ojentua kevään viimoihin.

Akileijat puolestaan kuuluvat kevään virkkuihin. Ne uhmaavat kylmää ja kasvat vauhdilla. Joku saattaa muistaa, miten olen kertonut rakkaudestani akileijoihin. Olikin aika upeaa huomata, että niitä putkahtelee nyt vähän joka puolelta ja paljon!

Tässä voisi olla sitten viikon kuva-arvoitus. Voi voi, kun se olisi jumaltenkukkani. Tänne jonnekin sen istutin. Jumaltenkukka on yksi suosikkini perennoiden laajasta joukosta. Tunnistaako joku?

Heinät ovat hieman ankeita näin keväisin. Kultatesma on kuitenkin jo vauhdissa. Onpa mukavaa taas pian ihailla sen keltaista lehdistöä, joka loistaa kuin aurinko.

Perennapenkeissä ollaan siis heräilemässä. Kukinnasta vastaa pitkälti vielä sipulikukat, jotka tänä vuonna ovatkin kukkineet kauniisti. Nämä helmilijat pääsivät tällä kertaa "keinumaan".

Messut Tampereella ja puutarhakuulumisia

Kävimme perjantaina Tampereen puutarhamessuilla (tai supermessut ne vissiin oikeasti ovat nimeltään). Mukavaa oli hauskassa seurassa ja kyllähän sieltä jotain mukaankin taas tarttui. Messuilla oli muutama taimitarha myymässä tuotteitaan, mutta laajempi tarjonta ei olisi yhtään pahitteeksi. Ihmesienikauppiaat ja säilykelihamyyjät voisivat mielestäni tehdä tilaa oikeasti puutarhaan liittyville myyjille. 

Esikkokuumeeni vaan jatkuu. Hommasin messuilta tämmöisen kauniin purppuranlilan? esikon. Nimilappu on jo hukkunut hiiteen (tyypillistä), mutta mielestäni tämä oli nimeltään julianesikko. 

Esikkonurkkaus, jossa kasvaa nyt ainakin palloesikkoa, himalajanesikko, pihaesikoita ja japaniesikkoja. Uusi esikko pääsi joukkoon mukaan!

Ostin messuilta myös narsissivuokon, sillä olen kuullut siitä paljon kehuja. Se myös kukkii aikaisin, joten sopii hyvin pyrkimyksiini lisätä aikaisia kukkijoita puutarhaani.

Narsissivuokko

En tiedä, mikä tuoksujen kaipuu perjantaina iski, mutta tuoksuvia kasveja lähti myös mukaan useita. Tuoksuorvokin istutin jo paikolleen. 

Mansikkaminttu ja suklaaminttu lumosivat tuoksuillaan. 

Edessä suklaaminttu ja takana mansikkaminttu

Koleat kelit jatkuvat. Puutarhassa kuitenkin tapahtuu siltikin. Sipulikasvit ovat kunnioitettavan sitkeästi kasvaneet ja kukkineet, vaikka saavat välillä niskaansa niin vettä kuin luntakin. Myös perennat ovat nousseet, täytyykin seuraavaksi kuvailla niitä.

Posliinihyasintti

Isokevättähti

Hyasintit kehittävät jo nuppujaan, tuoksua tiedossa siis niiltäkin :)

Yksi talventähtikin on sentään noussut.

Ai niin esikoista vielä sen verran, että hyvin nämä kaupan kevätesikotkin tuntuvat talvehtivan. Nämä olen viime keväänä istuttanut maahan ja nyt on nuppuja kaikissa!

Orvokkeja oli jo saatava ja olen tehnyt muutaman simppelin asetelman. Parilla ruukulla saa jo väriä ja piristystä alkukevään harmaaseen puutarhaan.

Ihanaa viikko kaikille ja kovasti tervetuloa lukijaksi Xandra48!

Haasteeseen vastailua

Marri Takkatuli ja villasukat blogista lähestyi haasteella, kiitos! Näihin on mukava vastata ja lukea myös muiden vastauksia. Tämmöiselle tuoreelle bloggarille varsinkin hyvä tapa tutustua uusin blogeihin ja bloggareihin. 

Sitten niihin kyssäreihin...

1. Mikä on mieluisin pihapuuhasi?

Mieluisia pihapuuhia on tietysti paljon, ainakin näin kevään korvalla kaikki tuntuu houkuttavalta. Ehkä syksyllä ajattelen toisin ;) Istuttaminen (= uusien ihanuuksien haaliminen), kuolleiden kukkien nyppiminen (deadheading, mikä mainio sana muuten) ja kaikenlainen kasvun seuraaminen ja pihan öttiäisten tarkkailu + kuvaaminen ovat mielipuuhiani. 

 

2. Mikä on ikävin pihapuuhasi?

En tiedä, onko mikään varsinaisesti ikävää, mutta kasvien tukeminen jää aina viime tippaan. Syksyisin tehtävät siivoustyöt ja ruukkujen putsaamiset yms. ovat aika tylsiä.

3. Unelmiesi piha?

Jaahas, tästä voisin puhua vaikka kuinka, koitan tiivistää. Unelmieni pihassa on tietysti paljon erilaisia kasveja! Puutarha pursuaa kukkia ja suuria lehtikasveja, kauniita puita ja värikkäitä pensaita. Nämä kaikki on osattu sommitella kauniiksi kokonaisuudeksi niin, että ilme on luonnollinen ja salaperäinen, mutta myös romanttinen, runsas ja yllätyksellinen :)

Englantilainen puutarhakulttuuri on aina vedonnut minuun. Siltikin monenlaiset puutarhat voivat olla mielestäni upeita. Valloittavissa pihoissa näkyy tekijänsä persoonallinen kädenjälki ja pohjaton rakkaus puutarhaan! 

Wisleyn puutarha Englannissa on aika unelma. Kuva netistä.

 4. Unelmiesi sisustus?

Raikas, harmoninen ja persoonallinen. Ei vain suoraa kopiota sisustuslehdestä suurella rahalla :) Mielestäni on erityisen kaunista, kun sisustuksessa on osattu taitavasti yhdistellä sekä vanhaa että uutta. 

                                  5. Mitä sisustus- tai puutarhalehtiä luet?

Olen aina rakastanut lukea. Puutarhalehtiä taidan tosin nykyisin enemmänkin selailla, kuin lukea. Tilaan niitä kyllä ja sorrun myös ostelemaan irtonumeroita, mikäli hyvä lehti osuu kohdalle. Netistä löytyy nykyisin kaikki tieto, mikä on hillinnyt lehtien ostelua. Bloggaamisen myötä myös kaikki ihanat blogit toimivat oivana inspiraation lähteenä.

6. Tykkäätkö, että blogissa on paljon kuvia vai tekstiä?

Molempia saa olla. Kauniit kuvat ja naseva teksti, mikäpä sen mukavampaa!

 

7. Millaisella kameralla kuvaat?
 Ikivanhalla pokkarilla ja kännykällä. Järkkärin osto on vakaassa harkinnassa ja vaatisi perehtymistä, mitä ostaa ja miten ne toimii?? Vinkkejä otetaan vastaan!!

8. Mikä on parasta kesässä?

Aurinko, lämpö ja puutarhapuuhat. Kesä on niin lyhyt, että kyllä se erikoisen ihanalta vuodenajalta vaan tuntuu.

9. Onko sinulla harrastusta, josta et ole vielä kertonut blogissasi?

 Keskityn blogissani vain puutarhailuun ja näin varmaan toimin jatkossakin. Tietysti jotain muutakin asiaa varmaan tulee sivuttua, mutta pääosin jutut pyörii puutarha-aiheissa.

10. Mitä haluaisit oppia?
 Vaikka mitä! Kivaa olisi ainakin olla kokki, joka loihtii hetkessä mielikuvituksellisia, monipuolisia, maistuvia ja edullisia aterioita ilman ainaista mietintää siitä, mitä tänään syötäisiin :) Ehkä täytyy alkaa lukea myös kokkailublogeja...

11. Toteutumaton unelmasi ja vieläkö uskot sen toteutuvan?

 Tokihan unelmia ja haaveita täytyy aina olla! Elämä olisi muuten aika tylsää. Unelmien ei tarvitse olla edes suuria, kunhan jotain olisi, mistä haaveilla. 

Tämä haaste on kiertänyt jo niin paljon täällä blogeissa, että jätän tällä kertaa edelleen haastamisen tähän. Halukkaat saavat toki vastata näihin Marrin mainioihin kysymyksiin.

Huomenna käynnistyykin viikonloppu mukavasti reissulla Tampereen puutarhamessuille! Rentouttavaa viikonloppua kaikille, toivottavasti aurinko armas ymmärtäisi paistaa.

Puutarha heräilee kevääseen!

Voi, miten ihana aurinkoinen ilma eilen olikaan. Puutarhassa tapahtuu nyt kaikkea mukavaa. Nyt viimestään ovat heränneet sekä pörriäiset että puutarhaihmiset <3

Palloesikot ovat aina olleet minusta huippusöpöjä. Tämmöinen kaveri, kun tuli puutarhamyymälässä vastaan, niin pakkohan se oli ostaa. Näitä voisikin keräillä kaikissa väreissä ja paljon!

Kevään ensimmäinen sitruunperhonen bongattu. Teki tuttavuutta uuden palloesikon kanssa. Kivasti sopii värit yhteen.

Krookuksia olen tarkoituksella lisännyt vähän sinne ja tänne. On nekin vaan aika suloisia!

 

Lumikellotkin ovat alkaneet kukkia kunnolla. 

Kuten myös nämä pikkuiset kevätkurjenmiekat.

 Keltainen jääkurjenmiekka aukeaa ihan kohta.

Istutin syksyllä myös paljon hyasintin sipuleita. Ilokseni ne ovat selvinneet talvesta oikein hyvin. 

Laukat, tulpaanit ja narsissit ovat venähtäneet pituutta ihan silmissä.

Nyt sitten sataakin jo vettä, mutta hyväähän se sadekin tekee! Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille lukijoilleni :)