Siemenkasvatuksen iloja ja suruja

Alkaa olla taas se aika vuodesta, jolloin on aika pohtia tulevan kevään ja kesän siemenkasvatuksia. Mitä aikoo kasvattaa, siinä vasta pulma. Kokemusta on jo kertynyt sen verran, että pitäisi olla järkeä päässä, jotta ei lähde kaikkiin hömpötyksiin mukaan. Keskittyminen varmoihin tapauksiin ja runsaasti kukkiviin kesäkukkiin onkin nyt ollut vakaa aikomukseni. Viime vuonna lähti mopo niin reilusti käsistä ja tuli kasvatettua vähän mitä sattuu.

Akileijat eivät sitten itäneet juuri ollenkaan ja kylmä kesä teki selvää kesäkukista. Ruukuissa ja katoksen alla onneksi kukintaakin riitti. Nämä ovat niitä siemenkasvatuksen ja puutarhanhoidon realiteetteja ja suruja, aina ei vaan onnistu! Eikä säitä voi hallita. Ärsyttävää, kun ei tiedä, millainen kesä nyt mahtaa olla tulossa.

Akileijan reppanat

Loppukeväästä olin jo niin kypsä koko kasvatustouhuun, että vannoin lopettavani sen kokonaan. Kummallista on, että vieläkään ei ole mikään kylvökuume vallannut mieltä. Noh, tammikuun alkuahan tässä vielä eletään, jotta ehkä ei tarvi suuremmin huolestua ja kuumetta mittailla kuitenkaan. Siemenkuvastoja ja netin tarjontaa olen selaillut, mutta mikään ei ole erityisemmin vielä kolahtanut. 

Tila ja valo ovat rajalliset, joten harkintaa saakin käyttää. Mikään ei ole näet ärsyttävämpää kuin valonpuutteessa honteloiksi kasvaneet taimet, jotka eivät pysy pystyssä. Olen hommanut muutamia kasvilamppuja ja niistä on kyllä selvästi apua. Täytyy vaan olla suuri pinkin ystävä, sillä vaaleanpunertava olohuone on sitten todellisuutta parin kuukauden verran.

Kiinanritarinkannukset eivät olleet mikään menestystarina, mutta sain sentään kuvattua.

Joitakin suunnitelmia kyllä jo on. Voisin kasvattaa pääasiassa kosmoskukkia, samettikukkia, leijonankitoja ja malvoja. Kaikissa miellyttää tällä hetkellä valkoinen väri. Samettikukasta ei ihan valkoista ole, mutta 'Vanilla' on aika lähellä. Suorakylvönä sitten voisi kasvatella unikoita, tuoksuhernettä ja krasseja. Hentohöyhenheinä ja jänönhäntä ovat helppoja heiniä kasvatettavaksi. Jättiverbena pitäis kohta puoliin jo pistää kylmäkäsittelyyn, on vielä harkinnassa jaksanko siihenkään ryhtyä. Kesäkukan hienot koristetupakat ovat alkaneet houkuttamaan ihan kunnolla, vaikka koristetupakoista onkin vähän heikkoja kokemuksia. Tosin en ole ikinä kasvattanut siemenestä, vaan tyytynyt valmiisiin taimiin. Siinäkö se taika olisikin?
 

Samettikukat onnistuvat aina. Kuvassa isosamettikukka 'Vanilla' viime kesältä.

Osa hamsterin siemenvarastosta...

Ja jos joskus oikeasti käyttäisi näitä vanhempiakin varastojaan, eikä aina hommaisi uutta. Tilata ei tarvitsisi oikeasti mitään, mutta ainahan on kiva kokeilla jotain uutta. Osa tämän harrastuksen iloja itselleni onkin uusien lajien ja lajikkeiden testaus. Vaikka se monesti tuottaakin myös sitä harmia, kun ei mene ihan niin kuin kuvitelmissa. Monia onnistumisiakin kyllä mahtuu joukkoon!

Jänönhäntä on söötti

Perennojen suhteen lopetan ikkunalautakasvatuksen. Minulla on kasvilava ja sinne heitän jotain. Muutenkin tyydyn helppoihin kaksivuotisiin, kuten sormustinkukkiin ja harjaneilikoihin. Ranskantulikukat ovat sydäntäni lähellä ja niitä täytyy kyllä saada jollain keinoin lisää. Perennoihin olen heikkoina ja jotta saisin joskus nähdä niitä kukkiakin, ostan jatkossa kasvit pääosin taimina.

Ihania ja helppoja unikoita

Tajusin juuri, että on aika "vaarallista" julistaa täällä, miten aikoo olla niin hillitty ja hallittu, kun taipumuksena on kuitenkin seota heti, kun keväisen auringon ensisäteet alkavat lämmittää. Nyt, kun iski talvi ja on niin tajuttoman kylmää, olen vaipunut horrokseen ja kesä tuntuu niiin kaukaiselta. Pidätänkin oikeuden muuttaa mieltäni ja antaa mopon karata, mikäli siltä tuntuu. Kerranhan täällä vaan eletään =)

Sormustinkukka-aina yhtä hurmaava

Millä mallilla sinun suunnitelmasi ovat?