Vuoden 2014 siemenkylvöt ja mitä niistä sitten lopulta tuli?

 

Pikku hiljaa mutta vääjäämättä olen hurahtanut kasvattamaan kukkia myös siemenistä. Yksivuotisten kasvatus on helpointa ja tuottaa tietysti nopeammin tulosta. Itse kasvattamalla saa pientä vaihtelua istutuksiinsa. Kesäkukkien myynti on monesti keskittynyt muutamiin suosittuihin lajeihin ja valikoimat voivat olla aika suppeita.

 Yleensä homma menee itselläni niin, että talvella(kin) suuressa kasvattamisen tuskassa (onhan sitä jo odotettu) tekee mieli tilailla ja ostella sitä sun tätä. Olo on kuin lapsella karkkikaupassa! Järkevästi ajatellen olisi toki asianmukaista pohtia ja tuumia mm. pihallaan vallitsevia kasvuolosuhteita. Tässä mennään nyt kuitenkin enemmän fiiliksellä ja soitellen sotaan. Kaikki söpöläiset on pakko edes kerran testata, jotta näkee ovatko ne edes mistään kotoisin. Taitaa olla niin, että perinteisellä yrityksen ja erehdyksen metodilla oppii puutarhahommista eniten. Ajattelin nyt kuitenkin olla järjestelmällinen ja käydä läpi joitakin kesän 2014 kasvatuksiani, mitä niistä tulikaan?

 Jättiverbena (Verbena bonariensis)

On jännää seurata, miten pikkuriikkisistä siemenistä kasvaa melko vauhdilla aikamoisia jättiläisiä. Suuresta koostaan huolimatta kasvi on ilmava ja kevyt, mutta on pysynyt aina hyvin pystyssä tukematta (joka on suuri etu). Kasvi kukkii loppusyksyyn saakka ja houkuttelee perhosia puoleensa. Siemenet vaativat kylmäkäsittelyn, jotta kasvuhormonit lähtevät heräilemään. Jääkaapissa tämä on aina onnistunut, kun malttaa vain odottaa... Suosikki monelta vuodelta saattaa tänä vuonna jäädä kasvattamati, vaihtelun vuoksi. 

Samettikukat

Nämä ovat niitä perinteisiä ja helppoja kukkapenkin ja ruukkujen somistajia. Täytyy kyllä myöntää, että eivät ole ehkä suurimpia suosikkejani värinsä ja tuoksunsa vuoksi. Olen kuitenkin oppinut arvostamaan myös helppoja ja perinteisiä kasveja ja näissähän alkaa olla jo mukavasti valikoimaa. Oranssin ja keltaisen sävyt tuovat myös kaivattua vastaväriä ja rytmiä muiden hillitympien kukkien lomaan. Sanotaan, että olisivat etanoiden herkkua, näin ei ole vielä ikinä käynyt (kop kop!). Ylemmässä kuvassa ryhmäsamettikukkaa ja alemmassa kääpiösamettikukkaa.

 Kesäpäivänhattu 'Cherry Brandy'

Nämä olen kylvänyt jo 2.3.14. Alkuun kasvu oli melko hidasta ja tarvitsevat lisävaloa alkuun, jotta eivät ala kaatuilla. Kukinta oli kyllä kaunis ja houkutteli perhosia. Kasvatin näitä sekä ruukussa että maassa. Molemmissa tarvitsivat tukemista. Mietinnässä on, laitanko näitä kasvamaan tänä vuonna uudestaan vai en. 

Amiraaliperhonen etsi sävyilleen sopivan levähdyspaikan

Untuvasulkahirssi (Pennisetum villosum)

Tämän voisi ohjeen mukaan kylvää suoraan maahankin, mutta itse kylvin jo maaliskuulla sisälle, jotta kehittyisi nopeammin loistoonsa.

Jättiverbenan syleilyssä

Nämä vaativat sopivan paikan, jotta tulevat esiin ja ovat edukseen. Itselläni hieman hukkuivat sinne sun tänne. Selkeää taustaa vasten tulevat paremmin esiin. Viehättävä kasvi muiden lomaan kiemurtelemaan.

Isokirjopeippi eli värinokkonen

Täysin tummalehtinen isokirjopeippi 'Palisandra' muiden lehtikavereidensa keskellä

Kirjavalehtinen isokirjopeippi 'Wizard Scarlet' monivuotisen keijunkukan huomassa

Pidän paljon myös kasveista, joiden koristearvo perustuu lehtiin. Nämä luovat jotain omanlaistaan tunnelmaa ja omaperäisyyttä, jota pelkin kukkasin on vaikea saavuttaa. Yksivuotisista kasvatin isokirjopeippiä sekä tummalehtistä että kirjavampaa muotoa. Molemmat tarvitsevat kasvuunsa kunnolla valoa ja aikaa. Taimia on myös latvottava, jotta niistä saa tuuheat ja hyvin haaroittuvat kasvit. Nämä eivät oikein kestäneet suoraa aurinkoa eivätkä myöskään vesisadetta (lumesta ja rakeista puhumattakaan...)  

Lopuksi vielä yksi perenna nämä muuthan tuossa edellä ovat olleet yksivuotisia kasveja.

Nämä karvakorvat ovat pieniä sinivaleunikon alkuja. Sain varmaankin ensikertalaisen tuurilla monta kasvia selviämään ja kasvamaan siihen asti, että istutin ne kesällä kukkapenkkeihin. Nyt toivon, että nämä mussukat köllötelisivät tyytyväisinä lumipatjan suojissa ja kukkisivat tänä kesänä. Saas nähdä, kuin käy.

Sinivaleunikkkovauvat viettivät aikaa kasvivalon alla. Outo valon väri tulee hyvin tässä kuvassa esiin.

Tästä se lähtee....

No niin, tässä sitä ollaan suurien kysymysten äärellä, oman blogin alkumetreillä. Olen vuosien saatossa seurannut paljon blogeja monistakin aiheista ja saanut ihailla hienoja kuvia sekä nasevaa ajatuksen virtaa. Jossain mielen sopukoissa on muhinut ajatus siitä, että ehkäpä minäkin joskus rohkaistun ja kokeilen, vaikuttaa niin eri kivalta tuo bloggaus!

Puutarhurointia olen harrastunut jo jonkun tovin. Puutarhat eivät ikinä ole olleet mitään plantaaseja, mutta hyvin olen niihin saanut ainakin lajeja mahtumaan ;) Suurempi puutarha voisikin käydä tällä periaatteella liian tyyriiksi kukkaroparalle. En voi kehua omaavani mitään varsinaista logiikkaa tai teemaa. Kauniit kasvit, jotka kasvavat hyvin ovat kaikki tervetulleita. Eikä se kasvukaan niin tärkeää ole, jos yksilö on vain PAKKO saada! Viime aikoina olen kiinnostunut myös perennoiden siemenkasvatuksesta, mikä on laiselleni kärsimättömälle puutarhurille melkoinen koetus, vaikka nopeimmat toki kukkivatkin jopa jo ensimmäisenä vuonna (sanovat).

Akileija 'Green Apples'

 Viimeisimpiä villityksiäni ovat akileijat. Ovat vain kertakaikkiaan vastustamattoman kauniita ja voivat keskenään risteytymällä tuottaa vaikka mitä ihanuuksia :) Tässä kuvassa on valmiina taimena hommattu lehtoakileija 'Green Apples'. Vihreää siinä on kylläkin vain nuppuvaiheessa. Kukan autessa se muuttuu vähitellen valkoiseksi. Kaunis kasvi kuitenkin ja helppo. Tälle "omppulolle" saattaa olla käynyt ikävästi syksyisessä sipulinistutusvimmassa, ehkäpä mylläsin niin, että tämä ei enää keväällä nouse...Onneksi olen tilannut ja kylvänytkin jo viime kesänä lavaan joukon erilaisia akileijoja, näistä kerron myöhemmin lisää!

Pyrin pitämään blogin hyväntuulisena paikkana, jossa kummastellaan ja ihastellaan, milloin mitäkin puutarhahörhölle tärkeää kysymystä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan kanssani sekä lukemaan että kommentoimaan. Toivottavasti blogini auttaa hieman myös itseäni muistamaan, että mitä kaikkea sitä onkaan pihaansa tullut haalittua!

 -Kurjenkello-