"Nimikkokasvini" kurjenkello on luonnovarainen kukka, mutta ei sen takia tarvitse hiuksiaan repiä, mikäli se omaan pihaan lennähtää. Valkoinen muoto varsinkin on aivan erityisen viehättävä.
Olen saanut päähäni alkaa havitella puutarhaani valkoista kukkapenkkiä. Tosin havitteluksi se voi jäädäkin, koska ihania kasveja on ihan liikaa ja kaikissa makeissa väreissä ja pienessä pihassa niitä on tungettava sinne, mistä kolonen löytyy.
Valkoiseen teemaan sopii tämä sievä peurankellokin. Yksinkertaista ja kaunista. Siinäpä se.
Vuohenkello voi olla painajainen, mikäli pääsee kukkapenkkiin rellestämään. Se valtaa alaa huipputehokkaasti ja leviää pienestäkin juurenpalasta laajalle. Aika pirulainen keijuksi.
Oiskohan tämä pisamakello? Enpäs ole enää varma. Suuret on kellot, kuin iltapuvut ikään.
Muurikellosta saa herkän istutuksen, kun istuttaa sen nättiin koriin. Se saattaa kyllä talvehtiakin suotuisissa olosuhteissa.
Karpaattienkello on yksi suosikkikasveistani ja siitäkin on olemassa se kaunis valkoinen muoto. Tämä kasvi on kyllä etanoiden ihan ehdotonta herkkua. No, ymmärtäähän sen. Kukapa keijua voisikaan vastustaa?
Viime kesänä kylvin muuten maariankelloja, joiden pitäisi järjen mukaan kukkia tänä kesänä. Toivotaan, toivotaan.
Ihanaa, kellokukkaextra, juuri sen tarvitsin nyt! Minulla on aivan karmea kellokukkakuume ollut viime syksystä. Kurjenkello on tosiaan nimimerkkisikin! Miten olisi keijun kokoinen valkoinen penkki, kyllä sellainen aina jonnekin mahtuu :) Mun tekisi mieli tehdä sellainen ihan minikukkapenkki joskus.Suurennuslasilla voisi katsoa :)
VastaaPoistaKellokukat ovat yksinkertaisessa kauneudessaan ihania, joten ymmärrän kuumesi. Mulla iski kanssa tota villitystä ja siksi niitä maariankellojakin nyt odottelen, kuin joulua ikään ;) Keijunmuotoinen penkki tai miniatyyripenkki olisikin jotain uutta ja erikoista! Mulla on muuten ollut toi motto jo kauan taimikaupoilla, että aina ne hankinnat johonkin mahtuu, eiku mukaan vaan...
PoistaKivoja kuvia kellokukista ! Minun pisamakelloissa ei ainakaan ole noin komeaa väriä kuin tuossa sinun. Maariankellot ovat kukkia sieltä sievimmästä päästä. Aion kylvää niitä taas kesällä oikein urakalla. Vuohenkellostakin on kokemusta, ikävä kyllä, siinä vasta onkin viheliäinen tapaus... Siitä ei tosiaan kovin helpolla eroon pääse!
VastaaPoistaKiitos Kesäkukka! En tiedä, mikä kello tuo onkaan, äidin peruja. Mistäpä muualta ;) Sinulla niitä maariankelloja joskus näinkin ja olivat niin supersöpöjä, että pakkohan niitäkin on saada! Ja vaikka sun mitä muutakin taas :D
PoistaAinakaan minä en voi vastustaa sen paremmin keijuja kuin kellokukkiakaan :)
VastaaPoistaMinä aloitin toissa kesänä pienen 'kuutamopuutarhan' perustamisen. Se on tosin vain yksi pieni kukkapenkki ja sinne siirsin itseoikeutetusti myös valkoisen kurjenkellon. Kyllä sellainen sinunkin puutarhaasi mahtuu!
Samoissa mietteissä ollaan Marietta! Kuulostaapa tosi ihanalta tuo sinun kuutamopuutarhapenkkisi :) Kyllä semmonen täytyy saada ehdottomasti. Valkoisia kukkia on vaan niin tuhottomasti kauniita, että siinäpä on taas vaikeutta kerrakseen, niistä valita ;)
PoistaIhana blogi sinulla Kurjenkello, liityin lukijaksi :) Kellokukkia en voi minäkään vastustaa, maariankello on suosikkini, mitä kasvatan joka vuosi.
VastaaPoistaKiitos paljon Tuulikki! Maariankellot ja kumppanit ovat kyllä huippuja. Toivotaan ihanaa kukintaa tulevallekin suvelle :) Tässä jo sormet syyhyää niin pihahommiin, jotta sais se kevät edetä!
Poista