Trosa ja Zetas

Ruotsin reissullamme löysimme tiemme myös idylliseen, pieneen merenrantakylään nimeltä Trosa. Wikipedian mukaan siellä asuu vain noin 5000 asukasta ja sitä on joskus kutsuttu maailman päätepisteeksi, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan? Paikka lienee myös jonkilainen veneilijöiden pysähtymispaikka, sillä siellä oli pitkät laiturit täynnä toinen toistaan hulppeampia paatteja.
 

Minua innosti jostain kumman syystä enemmän viehättävät kukkaistutukset, joita kukki lähes joka talon edustalla. Talotkin olivat käsittämättömän hurmaavia vanhan mallin puutaloja, joissa olisi aika ihanaa kuljeksella kukkahameessa ja nauttia iltapäiväkahveet perinteisen ruotsalaisen korvapuustin kyytipojaksi.

Juuri ennen vierailuamme oli satanut rankasti, mutta me onnistuimme pitämään itsemme kuivina, kun kuljimme Trosanjoen viertä. Veneitä oli parkissa sielläkin lukuisia.

 Ruusuköynnösportti on romanttisuuden huipentuma.

Aikamme kujilla talsittuamme jatkoimme matkaamme kohti Tukholmaa. Tukholmassa saa kokea vilinää ja vilskettä suurkaupungin malliin. Täytyy kyllä myöntää, että en pahemmin suurkaupungeista perusta. Niissä on ihan kiva vierailla hetkisen ja mennä sitten pois. Zetaksen taimitarha tarjoaa jonkinmoisen pakopaikan keskustan kiireistä, joten sinnehän sitä oli jälleen toviksi piipahdettava (syy se on tämäkin).  

 Hämmästyin, miten loppuun kaikki vähänkin erikoisemmat tai kiinnostavat kasvit oli jo ehditty myydä. Ostin lopulta vain valkoista varjohiippaa ja vaaleankeltaisen syyskaunosilmän 'Moonbeam'. Mikäli haluaa erikoisuuksia Zetakselle kannattaa varmastikin suunnata jo keväällä, jolloin valikoimat ovat parhaimmillaan. 

Zetas on vailla vertaa, vaikka kyllä tuo edellisen postauksen Billbäcksin paikkakin oli todella hieno. Joku teistä sanoikin kommentissaan, että Ruotsissa tämmöiset upeat puutarhamyymälät kahviloineen ovat ehkä yleisempikin ilmiö. Pohdin itse ihan samaa, ehkäpä näitä paratiiseja on Ruotsissa vaikka kuinka! Aika epäreilua.

 Rakastan tätä toteutusta siinä, miten puutarhamyymälä on häivytetty kasvillisuuden ja istutusten sekaan ja kävijä saa elämyksen samalla kun pääsee eroon rahoistaan. Lapset ja miehetkin viihtyvät kummasti, kun on istumapaikkoja, kahvilaa ja seikkailuntuntua.

 

Lapsia viihdytti varsinkin hohtopiikkiputki, kun sitä kutsui kummituskukaksi! Ruusujen tuoksut, värit ja valikoimat puolestaan huumasivat äidin pään.