06 toukokuuta 2015

Rikkaruohoja ja ruusuja sulassa sovussa

Jaahas, ulkona sataa siihen malliin, että taidanpa pysyä sisätiloissa tämän illan. Vaikka kelit ovat olleet vähän heikonpuoleiset on kevät silti edennyt. Vihreä alkaa olla jo hallitseva väri entisen harmauden sijaan. Koivuissakin on jo paikoin oikeat pikkuiset lehdet.

Kasvussa ovat ikävä kyllä myös rikkaruohot. Nyt olisikin oiva aika kitkeä pienet rikkaruohojenalut pois. Kitkeminen on varsin terapeuttista, kun sitä tekee säännöllisesti ja vähän kerrallaan. Mikään himokyttäri en kuitenkaan jaksa olla. Mikäli arvon rikkis ymmärtää pysyä suhteellisen hillitysti ja paraatipenkkien ulkopuolella, olkoot.


Vuohenkello
 
Harmillisen usein tämä minun armonlahjani vain jätetään käyttämättä. Varsinkin vuohenkello on röyhkimys, joka leviää juuri sinne minne lystää. Älä siis istuta kukkapenkkiin, jollet halua sitä täyteen vuohenkelloa!

Puolikaimansa vuohenputki puolestaan on lähes yhtä sinnikäs kaveri. Tässä sitä koitetaan naamioitua rönsytiarellan lomaan. Sieltä sen kitkeminen onkin hubaa.



Nokkoset muuten kannattaisi hyödyntää ja tehdä lannoitetta ja ötökkäkarkoitetta. Eipä ole vielä tullut ikinä toteutettua, mutta aiottu on :) Aineksia tarjoaisi tämä kukkapenkki.


Rikkaruohokatsaus täytyy tietenkin päättää klassikkoon eli ystäväämme voikukkaan. Mitä olisikaan kevät ilman sitä? Se on myös meidän lasten lempikukkia. Innolla jo odotellaan, jolloin pääsee puhaltelemaan niitä "ihania valkoisia lenteleviä juttuja".


Sitten niihin ruusuihin! Aiemmin kerroin projektistamme, jossa leikkimökin seinustalle on tarkoituksena perustaa pieni pensasruusualue. Olen nyt hommannut neilikkaruusun, kirjoapteekkarinruusun ja bourbonruusun 'Louise Odier'. Penkkiin mahtuu vielä joku ruusu. Myös ruusujen alle on mietinnässä jotain kivaa.

'Louise Odier'. Kuva Tahvoset.fi

Tämä Louise oli sarjassamme pakko-saada-tapaus. Pensasruusuissa olisi varmasti varmempiakin tapauksia, mutta tämä nyt oli saatava, toivottavasti talvehtii...

Narsissiruukut alkoivat olla ylikukkineita, joten sujautin niihinkin pienet ruusut ja vähän orvokkeja. Taitaa olla vaalenapunainen kausi menossa...



Oliskohan ollut Sametti Hortensia, joka blogissaan näytti ihanan kuvan valkoisesta kylmänkukasta, johon rakastuin oitis. Taimimoisiolta löysin itselleni oman, voi ihanaa! Tuolta taimireissulta löytyi mooonta muutakin upeaa aarretta, joista myöhemmin lisää.






6 kommenttia:

  1. Voihan vuohenkello! Se onkin vallannut meillä yhden penkin, vaan se on niin huonoa maata, jotta ei siinä oikein muut menestykkään. En ole minäkään koskaan saanut aikaiseksi nokkosta hyödyntää, aikomuksen tasolle siis vain jäänyt! Minullekin on juuri matkalla paketti Taimimoisiolta<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, tajusin just, että luokittelin tuon vuohenkellon noin niinkuin rikkaruohoks. Eihän se oikeasti mikään rikkis taida olla, mutta leviää niin tuhottomasti, että koen sen lähes rikkaruohona :P
      Ei hullumpi paketti varmastikaan tulossa, ei siellä olekaan kuin ihanuuksia <3

      Poista
  2. Juu vuohenkello, kasvaa vaikka minkälaisessa kivenkolossa. Kaunis se kuitenkin on, mutta leviää aivan mahdottomasti. Vuohenjuuri on maailman ärsyttävin maanalaisine verkostoineen, se on ryöstäytynyt meillä vähän sinne sun tänne.Minä kaipailen jo sadetta, luonto on kovin kuivaa täälläpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvaa varmasti! Ja onhan se kaunis, kun on oikeassa paikassa, missä saa vapaasti levitä. Monet rikkakasvit osaavat kyllä tuon leviämisen taidon. Pieni pätkä juurta, kun jää niin muuta ei tarvi.
      Ai teillä ei olekaan satanut? Täältä voisi vähän lahjoittaa sadetta kyllä :)

      Poista
  3. Onhan se valitettava tosiasia, että ihanuuksien ohella myös kaikki rikkaruohot kasvavat kauhealla tohinalla. Ajattelin pahimpiin kohtiin, ainakin vuohenputken torjuntaan, kokeilla etikkaa, jospa siitä olisi jotain iloa. Vuohenkellon sain vissiin ainakin luullakseni hävitettyä siten, että kaadoin sitkeästi sen päälle aina vedenkeittimestä kiehuvaa vettä. Aika rajua. Sääliksi kävi maan alla muhivat madot, mutta kun en millään haluaisi kajota niihin karmeisiin glyfosaattimyrkkyihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Piti ihan näitä esitellä, jottei totuus unohtuisi :) Mä en ole ikinä käyttänyt rikkiksiin mitään torjunta-aineita, kauheita myrkkyjähän ne ovat luonnolle. Etikka yms. jutut vois kyllä ottaa käyttöön! Vuohenputki vielä on kotiloiden herkkua, joten siitä on suotavaa päästä eroon.

      Poista

Jokainen kommentti ilahduttaa kovasti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...