22 huhtikuuta 2015

Tervehdys teille, perennapenkin pirteät!

Keväisin on ihanaa tehdä tutkimusretkiä omaan puutarhaan. Maa tuoksuu hurmaavalle, linnut laulavat ja joka päivä löytää uusia kasveja, jotka ovat heränneet talviuniltaan.


Auringon voima on uskomaton. Hetkessä harmaa maisema väistyy ja pieniä kevään merkkejä ilmestyy sinne ja tänne. Sama ilmiö on havaittavissa itsessänikin, puhtia löytyy ihan uudella tavalla. Puutarhahöpsökin on herännyt talviuniltaan!


Vaikka kevään ihmeitä saa kuvailla ja tutkia pääosin kontillaan tai jopa mahallaan, ei sekään estä minua niitä ihastelemasta. Suloinen, pieni kaihonkukka tulee joka kevät tervehtimään ensimmäisten joukossa.

Mrs. Moon
 Myös erilaiset imikät jaksavat uhmata kylmää. Nuput pullistelevat jo lupaavasti. Mikähän päivä ne aukeavat?

Valkotäpläimikkä

Perennapenkeissä riittää (onneksi) aina pientä fiksailua. Tämä puupioni kasvaa huonossa paikassa, joten sille pitäisi löytää parempi paikka. Eräänä päivänä tutkimusretkelläni ilahduin, miten kauniinväristä sen uusi kasvu onkaan!

Joko voisi heräillä?

Myös syyskimikin tummat versot kurkistelevat ja venyttelevät uuteen kevääseen. Kasvilla on kauniit tummat lehdet koko kesän. 
 

Japaninhappomarjojen silmuissa on jo pieni aavistus vihreää. Mukavaa, että selvisit talvesta ystäväiseni!



Kun oikein tarkkaan tutkin, löysin kuin löysinkin pienen heidinkukkani. Pörröiset lehdet eivät vielä ihan henno ojentua kevään viimoihin.



Akileijat puolestaan kuuluvat kevään virkkuihin. Ne uhmaavat kylmää ja kasvat vauhdilla. Joku saattaa muistaa, miten olen kertonut rakkaudestani akileijoihin. Olikin aika upeaa huomata, että niitä putkahtelee nyt vähän joka puolelta ja paljon!



Tässä voisi olla sitten viikon kuva-arvoitus. Voi voi, kun se olisi jumaltenkukkani. Tänne jonnekin sen istutin. Jumaltenkukka on yksi suosikkini perennoiden laajasta joukosta. Tunnistaako joku?



Heinät ovat hieman ankeita näin keväisin. Kultatesma on kuitenkin jo vauhdissa. Onpa mukavaa taas pian ihailla sen keltaista lehdistöä, joka loistaa kuin aurinko.



Perennapenkeissä ollaan siis heräilemässä. Kukinnasta vastaa pitkälti vielä sipulikukat, jotka tänä vuonna ovatkin kukkineet kauniisti. Nämä helmilijat pääsivät tällä kertaa "keinumaan".

4 kommenttia:

  1. Ja jälleen kerran herkkukasveja! Heidinkukka on ylisöpö. Tuota tuntematonta en valitettavasti tunnista, jospa olisi jumaltenkukkasi! Helmililjaistutus on todella sievä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Herkkukasveja on niiin paljon, eikös :) Hedinkukka on tosiaan ihana. Toivotaan, että tuo maasta puskeva tapaus olisi jumaltenkukka, eikä ainakaan mikään rikkaruoho, heh.

      Poista
  2. Voi mitä ihanuuksia! Meillä on maa valkoisena tänä aamuna. Yök.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Satu. Voih, varmaan ei enää lunta kaipaa :/ Aika koleat kelit täälläkin on olleet. Ei ole voinut taimiakaan viedä ulkoilemaan.

      Poista

Jokainen kommentti ilahduttaa kovasti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...