Ruusuisia unelmia

Nyt se maaliskuu sitten koitti! Hieman vähemmän keväisenä, kuin toivoin, mutta kuitenkin. Eilen aurinko lämmitti siihen malliin, että aloin jo pohtia vakavasti arempien havujeni ja alppiruusujeni suojaamista auringolta. Nyt näyttää, että aurinkoa ei taida olla lähipäivinä luvassa, joten en jaksanut vielä operaatioon ryhtyä. Kannattaa kuitenkin ehdottomasti olla ajoissa liikkeellä. Aurinko kuivattaa ikivihreät kasvit petollisen nopeasti.

Juhannusruusun kukkarunsautta

Tässä vaiheessa, talven ja kevään taitekohdassa, alkavat kaikenmoiset puutarhaunelmat vallata mieltä ihan todenteolla. Olen taitava kehittelemään päässäni erilaisia illuusioita, jotka harvemmin toteutuvat sellaisenaan. Illuusioita yrittävät luoda myös puutarhakuvastot, joita tipahtelee tasaisin väliajoin postiluukusta heikkoa mieltäni kiusaamaan. Kyllä myyntimiehet tietävät, mikä puree. Taas on jo yksi tilaus lähtenyt matkaan.

 Kevään herkkiä kukkijoita saa vielä odotella, joten katsellaan sitten muhkean täyteläisiä ruusuja. Ruusun kukka on varmaan kasvimaailman miss universum, täydellinen. Moni niistä on saanut osakseen myös huumaavan tuoksun. Eipä siis ihme, että ruusuihin on niin moni viehättynyt.

'Louise Bugnet' on kerta kaikkiaan hurmaava! Toivottavasti se on talvehtinut ensimmäisen talvensa hyvin, sillä toivon saavani nauttia sen kukista myös tulevana kesänä. Unelmissani kesällä ei sada kuin yöllä sopivan lempeästi ripotellen. Päivällä aurinko hellii siniseltä taivaalta, mutta ei liian kuumasti.  

Tummanpunainen ei ole suosikkini, mutta silti sitä aina jossain muodossa puutarhasta löytyy. Tulipunaiset ruusut, intohimon huipentuma, eivät ainkaan jää seinaruusuiksi. Hieman harmittaa, kun ei ole mitään tiloja talvettaa kasveja. Runkoruusu vain komistuisi vuosi vuodelta.

Vaaleanpunainen on sopivan pehmeä ja höperö väri minulle. Ruusuja tämä väri pukee erityisen hyvin.

Neilikkaruusussa puolestaan viehättää kukkien hauska muotokieli.

Kirjoapteekkarinruusu 'Rosa Mundi', polkkakarkkikukka. Sen kirjavia kukkia voisi tuijottaa ikuisuuden, niissä on jotain hypnoottista.

Tänään kylvin koristetupakat ja leijonankidat. Pikkuhiljaa kodin pinnat täyttyvät erilaisilla ruukuilla ja kylvöastioilla. Kevätunelmien tueksi on pitänyt saada jo jotain konkreettistakin. Söpöt sipulikukkaruukut tuovat hieman lohtua kukkaikävään. Sisällä lämpöisessä, ne eivät kauaa kestä, joten pidän niitä päivät ulkona ja yöksi nostan sisälle pakkaselta suojaan.