17 syyskuuta 2016

Vielä löytyy kukkia

Päivä päivältä kukkijoiden määrä puutarhassa vähenee, mutta kyllä niitä kukkasia sentään vielä löytyy. Kesäkukat varsinkin jaksaisivat kukkia vielä hyvinkin, mutta olen syyllistynyt suureen laiskuuteen ja unohtanut lähes kokonaan niiden lannoittamisen ja nyppimisen. Puutarhamyymälät myyvät jo täyttä häkää callunoita ja muita syksyn koristajia. Kaipa sitä itsekin voisi jo pari syysistutusta vääntää ja heivata kesäkukat tunkiolle. Tosin tämä "merkittävä" askel tuntuu lähes luovuttamiselta. Ihan vielä ei huvittaisi näet myöntää, että kesä meni jo.



Kesässä saa vielä viipyillä, kunhan menee ihastelemaan ruusutarhassa kukkivaa 'Louise Bugnet'-tarhakurtturuusua. Sen tuoksu leviää kirpeässä ja kosteassa syysilmassa pitkälle. Valkoiset kukat punertavilla reunuksilla lumoaa!






Tämä ruusu talvehti mallikkaasti ja tämän perusteella se vaikuttaisi olevan kauneutensä lisäksi myös kestävä. Siinäpä ominaisuus, jota arvostaa taas ihan eri lailla viime talven kokemusten jälkeen.



Keväällä ei varmasti ole mitään ihanampaa kuin iskeä sormensa multaan. Pienten siementen kylväminen on lähes terapeuttista koko talven kärvisteelle puutarhahöpsölle. Siemenkuvastot houkuttavat tilaamaan ja kokeilemaan, ja useimmiten homma menee enemmän tai vähemmän överiksi. Tänä vuonna kokeilin punapellavaa 'Bright Eyes'.  Kasvi on ihan hauska ja oikeassa paikassa varmasti pysyisi paremmin pystyssä. Minulla se retkotti muiden kasvien lomassa, eikä siitä kait suurempaa iloa sitten ollutkaan.



Tämä valkoinen syysleimu jaksaa kukkia vuodesta toiseen aina yhtä hyvin. Olen huomannut, että kotilot tykkäävät kiipeillä erityisesti tämän kasvin lehdistöllä. Siitä ne on sitten helppo napata talteen. Lehtokotilot ovat tänä kesänä levinneet puutarhaamme siten, että ei voi enää puhua parista löydetystä yksilöstä. Suurta ongelmaa ei vielä ole, mutta jatkuvaa tarkkailua, keräilyä ja Ferramolia lienee tiedossa, jotta ongelma ei paisuisi. Tosin lähettyvillä olevat hoitamattomat kaupungin alueet varmistavat sen, että kotiloista ei eroon pääse.



Valkoisessa penkissä kirjosalvia kukkii. Toivon, että tämä yksivuotinen siementää ja jää siten pysyväksi asukiksi puutarhaan. Ainakin sininen versio on näin tehnyt, joten miksei sama pätisi valkoiseenkin.



Kaunopunahatut eivät tänä kesänä loistaneet. Muutama hassu kukinto tuli niin valkoiseenkin kuin perinteiseen punertavaankin muotoon. Nämä kasvit ovat perin oikukkaita. Viihtyessään ne levivävät ja kasvavat upeasti. Yleisempää lienee kuitenkin paljon vaatimattomapi kasvu.



 Kesämalvikki jaksaa kukkia vielä mukavasti. Joku joskus täällä blogissa vinkkasi, että se kestää kauan maljakossa ja niinhän se tosiaankin tekee! Oiva kukka siis syyskesän kukkakimppuihin.



Kärhöissä yksi paras puoli on pitkään syksyyn jatkuva kukinta. Kannattaa vaan muistaa lannoittaa ahkerasti.


Tuoksuherneet ovat klassikoita vailla vertaa! Niiden tuoksu on hurmaava. Minä tosin tein klassikoiden kanssa klassisen virheen ja lannoitin niitä liikaa. Tuoksuherneeni kasvattivat paksua, pitkää vartta ja kukinta meinasi jäädä uupumaan kokonaan. Onneksi kuitenkin kukkiakin tuli ja pääsin viimein ihastelemaan sitä hurmaavaa tuoksua.


Mukavaa viikonloppua!

29 kommenttia:

  1. Paljon on vielä kukkijoita. Syksyllä arvostaa kyllä kovasti kaikkea kukintaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksyllä ja keväällä osaa olla joka kukasta onnellinen. Toivotaan, että aurinkoiset päivät jatkuvat, niin kukintaa kyllä vielä riittää.

      Poista
  2. Niin kauniisti kukkiva ruusu ja ihan jalokärhö. Valkoiset kukkijat näyttävät upeilta puutarhassa.
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Ruusut ja kärhöt jaksavat kukkia pitkään. Huomasin juuri, että minulla on tosi paljon valkoisia kukkia. Yksi penkki on pyhitetty kokonaan valkoiselle, mutta paljon valkoista on muuallakin.

      Poista
  4. Ihanat kukat! Meilläkin kotilot pyrkivät kaupungin metsiköstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu! Kotiloarmeija pyrkii valloittamaan puutarhaa, murr. Niin toivoisin, että noiden kanta vähenisi, mutta eipä kotiloihin taida mikään tepsiä, kun ei viime talvikaan tappanut.

      Poista
  5. Ihanat kukat vielä syksylläkin, ihan parasta. Tämä on ollut kyllä niin kostea kesä, ettei ihme, että kotilot viihtyy. Ruusu on tosi kaunis, voisin harkita jos ei olisi kurtturuusu (kammo niihin). Sievä kasvi tuo punapellava, ihana kokeilu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia =) Kostea kesä jälleen ja kotilot hurraa. Älä kammoa kurtturuusuja, Louise ainakin on hyvin kiltti tapaus!

      Poista
  6. Kotilot ovat viheliäisiä, onneksi niitä ei kovin paljoa ole täällä. Keväisin penkkejä perkatessa koitan löytää jokaisen talvehtineen yksilön.

    Syyskukkijat ovat tosi hienoja ja tarpeellisia - kesä ei ole vielä ohi. Sitten kun maa jäätyy, on myönnettävä tosiasiat. Mutta vasta sitten :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväisin tosiaan kannattaa olla tarkkana ja näin syksyllä, jotta pääsee salamatkustajista eroon. Ihmeesti niitä silti aina löytyy.

      Jep, oikea asenne! Kesä jatkukoot =)

      Poista
  7. Minullakin oli jotain pellavaa kokeilussa, mutta aika vaatimattomalta ne näytti, minun muutama hassua. Ja koko ajan piti niitä olla kastelemassa. Inhottavat kotilot, itse pidän niitä niin ällöinä etten koske niihin sormilla. Otan ne lapioon ja viskaan kauas hiekkatielle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elmeri, en minäkään alkuun tohtinut koskea kotiloihin. En edes hanskoilla. Nyt niiden jatkuvasti lisääntyessä pienestä raivosta on hyötyä ja päällimmäisenä on ajatus saada kotilo äkkiä etikkaan hukkumaan. Yritän olla nakkaamatta kotiloita yhtään minnekään, sillä sieltä ne vyöryvät ennen pitkää takaisin, kaveriensa kera. Jotenkin sitä saa pientä tyydytystä siitä, että jokaisen kotilon etikkaliemeen pudottaessaan voi kuvitella tuhoavansa siinä samalla kenties 100 tulevaa kotiloa.

      Poista
    2. Pellava varmaan viihtyisi täydessä auringossa ja aika kuivassa. Noh, tulihan sitäkin kokeiltua.

      Kotilot ovat tosiaan ällötyksiä, mutta kuten Betweenkin sanoi, kyllä niiltä kannattaa henki ottaa pois. Ne munivatkin niin hurjasti, että yksi yksilö tuottaa satoja jälkeläisiä.

      Poista
  8. Niin paljon kukintaa, että menisi vielä ihan kesästä. Ellei tarvitsisi mittariin ja kalenteriin katsoa.

    Tämän kesän sateet ovat hakanneet useimmat vähänkin korkeammat kasvit pitkin pituuttaan. Tukemista on saanut harrastaa ihan tosissaan. Olisiko punapellava pysynyt paremmin pystyssä, jos olisi ollut toisenlaiset säät? Tiedä häntä.

    Minusta tuntuu, että kotilosota on jo hävitty. Tämä kesä on suorastaan räjäyttänyt niiden esiintymisen. Kerään ja hukutan etikkaan sen minkä kerkiän ja ripottelen Ferramolia. Mutta tuskin siitäkään on apua, kun naapurit eivät tee mitään ja kahdella sivulla kunnan maa tarjoaa erinomaisia lymypaikkoja. Täytynee siis jatkaa keräämistä ja asennoitua niin, että elämässä on kurjempiakin asioita. Näin siis tänään. Huomenna voi taas ärräpäät lennellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään kun aurinko paistoi, niin oli vielä varsin kesäistä. Kukintaa onneksi vielä riittää, mikäli kelit suosivat jatkossakin.

      Niinpä tiedä tuosta pellavasta, tapani mukaan en turhia miettinyt sille sopivaa paikkaa, vaan iskin sinne missä tilaa oli. Tukemista on vaatinut tänä kesänä moni kasvi, hirmuiset sateet tekivät tukemisestakin ajoittain aika turhaa.

      Uskon, että turhauttaa. Kotiloita vastaan taistelussa pitäisi koko naapuruston sitoutua keräämään ja hävittämään kotiloita asianmukaisesti. Rytöpaikkoja ei saisi olla, mutta minkäs teet, jos kaupunki ei hoida alueitaan. Kerätä silti kannattaa ja viskoa sitä Ferramolia, vaikka hammasta purren.

      Poista
  9. Ihana kärhö. Nii rehevän ja hyvinvoivan näkööne ja minkä färine kukka!
    Ei mullakaa meinannu tuaksuhernehet kukkia, enkä lannoottanu kertaakaa, tai ehkä just siksi. Onneksi ei oo kotiloota. Toivottavasti menis viälä kauvan, ennenku on ongelmaksi asti. Torennäköösesti viälä joskus eres seki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärhöt on kyllä ihania! Tuossa omistamassani yksilössä on mustakin erityisen hieno väri. Jaa'a mikä lienee tuoksuherneitä vaivannut, ehkä kesä oli niille liian sateinen? Toivottavasti kotilot pysyvät poissa teiltä!

      Poista
  10. Terve! Ja kiitos vierailustasi! Siellä etelässä ei ole vielä halla käynyt. Olin yhden yön poissa kotoa ja en peitellyt kasveja, joten rakastamani krassit ja samettiruusut menivät. Myös kurpitsa ja auringonkukka. Terassilla säilyivät tomaatit ja hajuherne, jota minäkin joka kesä laitan jonnekin. Tuo Louise Bougne minulla menehtyi ensimmäisen talven jälkeen. Joten mitäs asun näin pohjoisessa! Täytyy vain osata luopua jostakin, kun tässä viihdyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve! Ei ole onneksi vielä hallaa näkynyt, eikä ole kyllä ikäväkään. Höh, voi sun krassejas ja sammareita, ne ei kyllä kylmää kestä. Suomi on pitkä maa, pohjoisessa ollaan jo syksyssä pitkällä. Minä vasta alan hyväksyä, että kesä on ohi.

      Poista
  11. Paljon sinulla on vielä kukkijoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ihan kivasti vielä riittää, vaikka syyskuun lopussa ollaan. Lämmin syksy on ollut onni.

      Poista
  12. Suloinen tuo Louise, kelpaisi minullekin. Viime talvi vei käytännössä kaikki pikkuruusut, joten jätän ruusut nyt muille ja ihailen sitten vaikka täällä :)

    Minullakin kesäkukat vielä ruukuissa, en saanut aamulla muuten siistiessä vieläkään kipattua niitä kompostiin. Lämmin sää on saanut uskomaan, että ne kestävät vielä pitkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kyllä Louise hommata, jos vaan paikka löytyy! Vaikka sanotkin ruusuista luopuneesi =) Nyt tuli kylmät, saas nähdä saako ensi viikon jälkeen heittää kesäkukille jo hyvästit.

      Poista
  13. Monenmoista kukkijaa on sinulla- ja lehtokotiloita! Ne ovat varsinainen vitsaus. Ei auta, vaikka kerää omalta pihalta jos naapurin puolelta tulee lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkia riittää joo, kun olen niihin aika perusteellisesti hurahtanut. Kotilot ovat kutsumattomia vieraita, joita en siedä. Niiden kerääminen kyllä kannattaa aina, vaikka aika turhaltahan se kieltämättä tuntuu, jos on naapuruston ainoa kotilonkerääjä.

      Poista

Jokainen kommentti ilahduttaa kovasti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...