Puutarhan tunnelmat

Sunnuntai oli mahtava päivä, sillä silloinhan oli Avoimet puutarhat teemapäivä. Pääsimme tutustumaan aivan upeisiin puutarhoihin, joista kerron varmasti myöhemmin lisää. Päivä oli vaikuttava monella tapaa. Se sai myös pohtimaan kysymystä siitä, miksi joissain puutarhoissa on omanlaisensa tunnelma, joka lumoaa täysin. Mistä tämä satumainen tunnelma ja rauha syntyy? Mitä mieltä sinä olet?

Filosofisista pohdinnoista ja satumaisista tunnelmista olen siirtynyt oman puutarhan kimppuun. Moni kasvi ilostuttaa kukinnallaan. Aurinko on paistellut ja luonut tunteen oikeasta kesästä. Kurjenpolvet ovat näyttäneet olevansa positiivisen maineensa veroisia. Olen hommannut niitä tänä keväänä jälleen uusia lajikkeita. Niissä on sitä tunnelmaa, joka vetoaa minuun. Luonnollisuutta, romanttisuutta ja kukkien runsautta.

Tuntematon yksilö yllätti kukkapenkissä

Vaikka kovasti toivon kaiken pysyvän hyppysissäni, lankojen järjestyksessä ja kasvien paikoillaan, rakastan kuitenkin ylettömästi luonnollista ja rönsyävää tyyliä. Liekö se sitten vastapainoa järjestykseen pyrkivälle minälleni, joka tosin aina tuppaa häviämään laiskuudelleni.

Ihana sekamelska luonnon heiniä ja tarhakurjenpolvia

Geranium cinereum 'Ballerina'

Tuoksukurjenpolvi kukkii myös parhaillaan. Sen lehdissä on omanlaisensa vahva tuoksu, joka ei ole mieleeni. Sen voi haistaa, kun kasvin lehdistöä koskettaa. Kukinta-aikakin on melko lyhyt. Kasvi on kuitenkin verraton kasvamaan nopeasti ja muodostamaan kasvimattoa hankaliinkin paikkoihin.

Tuoksukurjenpolvi. Geranium macrorrhizum

 Ränsistyneet laukat saivat osittain kyytiä. Kyllästyin katselemaan kellastuvia lehtiä ja hiipuvaa kukintaa. Järkevä ihminen toki olisi ollut kärsivällinen, mutta minä en jaksa aina olla kovin järkevä. 

Daaliat näyttävät katselevan ympärilleen uudessa paikassaan

Sitä paitsi nämä daaliat odottivat pääsyä paikoilleen. Kukissa on ihana hempeä väritys ja kontrastina tumma lehdistö, mikä tekee niistä aikas kivannäköisiä. Pysykööt vain etanat ja rankkasateet loitolla aarteistani. 

Pioni on nuppuja pullollaan. Tämä on joku vanha valkoinen lajike, joka kukkii kerratuin kukin ja tuoksuu ihanasti. Se on kestävää kantaa, sillä sitä ei ole istutettu kaikkien sääntöjen mukaan, ei kasva optimaalisissa oloissa, mutta kukoistaa silti. Ehkä tähänkin pätee sunnuntaina kuulemamme opetus siitä, miten ennen vanhaan kaikki tehtiin kestämään :)

Kärhöjen osalta näyttää tosi hyvältä. Kasvu on ollut huikeaa ja nuppuja näkyy. Ensimmäinen jalokärhö on aukeamassa. Tämänkään nimeä en ole aikoinani tajunnut ottaa talteen. 

Gladiolus callianthus ´Murielae´

Valkoiseen penkkiin istutin keväällä tuoksumiekkaliljoja, toivottavasti kukkivatkin. Toistaiseksi olen saanut tyytyä vain lehdistöön, joka sekin on kyllä aika mukavannäköistä. Ainakin auringon siivilöityessä sen läpi. En ole ennen näitä kasvattanut, sillä en ole gladiolusten ylin ystävä. Nämä ovat kuitenkin ulkonäöltään täysin poikkeavia perinteisiin miekkaliljoihin nähden. Kuvassa ainakin näyttivät hienoilta!

Näihin pelakuihin olen niin lovena. Aivan ihania! Kauniina päivänä pääsevät jalottelemaan taivasalle, muuten pidän visusti katoksen alla suojassa sateelta. 

Aiemmin taisin jo ehtiä moittimaan tätä isotähtiputkea vaisuksi, mutta olinkin taas tapani mukaan liian hätäinen. Onhan tämä aika hurmaava. Nämä taitavat myös kukkia tänä vuonna pitkään. Kukalla kestää yllättävän kauan aueta tämmöiseksi avonaiseksi, jolloin sen koko kauneus vasta tulee esiin.

Eniten minut on nyt kuitenkin yllättänyt ihan perinteinen juhannusruusu. Miten kaunis kukka ja ihana tuoksu. Eikö tätäkään ole osannut tarpeeksi arvostaa, kun on niin tuttu ja turvallinen. 

Tunnelmallisia puutarhahetkiä!