23 lokakuuta 2015

Kesän 2015 hankintoja-akileijat

Varmuus on lisääntynyt vuosi vuodelta ja nyt uskallan jo julistaa, että perennat ovat minun juttuni! Niiden moninaisuus on kiehtovaa, aina löytyy uusia jännittäviä lajikkeita joita kokeilla omassa puutarhassaan. Tämän kesän surkeus kesäkukkien kanssa vahvisti mieltäni innostumaan entisestään perennoista. Perennoille sateinen ja viileä kesä ei ole niin järkyttävä katastrofi, mitä se on kesäkukille varmasti. 


Lehtoakileija-Aquilegia vulgaris 'Winky red & white'

Syksyn ja talven tullen puutarhatöiltä vapautuu aikaa tulevan kesän suunnittelulle, ja haaveiden rakentelulle. Ensi kesänä saatan luopua suurista kesäkukkaruukuistani kokonaan. Tai, en itse ruukuista, vaan niistä kesäkukista. Ajattelin, että ruukut voisi kesäkukkien sijaan täyttää erilaisilla perennoilla, pienillä pensailla, havuilla ja heinillä. Eikös kuulosta selkeältä ja rauhoittavalta kaikkien rönsyävien istutusteni lomaan? Kesäkukista ei toki tohdi tyystin luopua, joten suosikit (kuten keijunmekko) istuttaisin harkiten silmäniloksi. 

Pahoin pelkään, että keväällä soi taas ihan toinen ääni (kurjen)kellossa. Kevään ehdoton merkki on näet akuutisti paheneva kukkamania, joka oirehtii vastustamattomana haluna rohmuta kaikki kukkiva puutarhaansa! Järki ja suunnittelu eivät silloin kuulostaa enää yhtään kivalta omissa korvissa.



Alppiakileija-Aq. alpina

Olen jo monesti manannut onnetonta muistiani kasvihankintojeni suhteen. Päätinkin ruveta järjestelmälliseksi edes hetkeksi ja kirjata vähän tarkemmin ylös hankintojani tänne blogiin. Kun on edes jotain hajua, mitä kukkapenkeistä on lupa odottaa, välttyy suurimmilta tuhotöiltä. Joskus on meinaan käynyt niinkin harmillisesti, että olen kaivanut jonkin uuden hankinnan täysin piloille, kun en ole muistanut koko kasvia. Hölmöläisten hommaa!


Jaloakileija-Aq. 'Spring magic white'


Kuvia selatessani (hirveä homma, miksi en ole lajitellut niitä paremmin?!) huomasin, miten tänä vuonna olen intoutunut kartuttamaan lajikemääriä ihan kunnolla. Blogiharrastuksen myötä vimma hankkia kasveja näköjään vaan yltyy. Paljon uusia vaikutteita on imetty ja kasvilista paisuu! On aika ihanaa löytää kasvi, jota ei edes tiennyt kaipaavansa. Joten kiitos teille kaikille arvon kanssabloggarit. Jatketaan toistemme innostamista jatkossakin!


Japaninakileja-Aq.flab.cameo 'Lightred-white rosa'


Kevättalvella yritin kasvattaa akileijoja siemenistä, mutta osa siemenistä ei itänyt sitten millään ja luovutin. Osan onnistuin jollain ihmeellä saamaan taimiksi asti ja ehkä ensi kesänä ne kukkivatkin. Kaikenmaailman idätysrituaalien ja poppakonstien jälkeen tulin viimein siihen päätelmään, että ostan akileijat jatkossa taimina. Ei riitä meikäläisen taidot ja onni siihen hommaan. Eikä varsinkaan kärsivällisyys.

Kulta-akileija-Aq. chrysantha 'Yellow star'
Japaninakileija-Aq.flab.pumila 'Alba'

Kääpiöjapaninakileija-Aq.flab.var.pumila

Joku saattaa jo muistaakin, miten paljon pidän akileijoista. Niiden kukissa on jotain vastustamattoman suloista, joten niiden keräilyyn hurahtaa petollisen helposti. Erilaiset lajikkeet voivat risteytyä keskenään, ja tuottaa vaikka minkälaisia risteymiä. Akileijojen värikirjo on uskomaton. Tänä vuonna akileijojenkin kukinta oli runsasta ja kesti kauan.


Lehtoakileija, jolla pientä viherrystä terälehdissään

Lehtoakileijat ovat levinneet puutarhassamme vähän joka paikkaan, mutta en harmistu siitä yhtään. Niiden avautuvaa kukkaa tarkastelee aina jännittyneenä; minkähänlainen kukka sieltä tällä kertaa syntyy?




Tällä risteymällä oli kauniin purppurainen sävy, jota en onnistunut kuviin taltioimaan


Edelliskesän hankinnat tuliakileija ja 'William Guinness' kukkivat ensimmäistä kertaa.  

Tuliakileija-Aq.formosa

 
Lehtoakileija-Aq. vulgaris 'William Guinness'



 Syksy iski sitten oikeasti päälle ja puutarhassa on märkää ja ankeaa. Blogissani aioinkin pitäytyä melko kesäisissä tunnelmissa. Mun kesä jatkuu täällä :)


Näin runsasta oli kukinta alkukesällä, hieman on jo ikävä!


31 kommenttia:

  1. Aivan upeita nämä sinun akileijat!!
    On näitä kuvia kiva talvella katsella ja odottaa uutta kevättä!

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Sirpa! Akilejoihin olen hurahtanut ja tekisi mieli haalia kaikki mahdolliset lajikkeet :) Blogissa jatkuu kesä ainainen!
      Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  2. Ensimmäinen eli Winky Red oli mielenkiintoisin, vaikka kaikissa akileijoissa on herkkyyttä. Sinulla on mainio kamera ja löysit kukkien luonteenomaiset piirteet.

    Minä tutustuin ensi kerran sanaan akileija lapsena, kun luin Montgomeryn Pientä runotyttöä. Kun hankimme oman pihan, istutin siemeniä, joiden perilliset ovat levinneet pihalla. Toissa kesänä hankin sinisiä akileijoja, joissa oli jokin tauti Olin luullut, että ne ovat ehdottoman terveitä kasveja, mutta olin väärässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Akileijoissa on hienoja lajikkeita ja odotan jo innolla ensi kesää, sillä silloin pitäisi taas tulla uusia lajikkeita kukkaan. Hihii, hyvä jos kuvat näyttävät onnistuneilta, sillä kunnon kameraa minulla ei ole. Kännykkä vain, jossa kuitenkin on puhelimeksi toki käypä kamera, mutta uuden oikean kameran osto on ollut mielessä jo pitkään.
      Akileijat ovat varsin terveitä, mutta akileijasääski saattaa iskeä. Munii nuppuihin ja toukat syövät ne pilalle. Kukinnot ruskettuvat ja kärsivät. Vahingoittuneet nuput kannattaa nyppiä ajoissa poissa ja polttaa/hävittää. Akileija tekee uudet nuput sitten. Jotkut lajikkeet saavat härmää helposti, riippuu kesästäkin.

      Poista
  3. Oi että, miten ihania akileoita on sinulla ja niin paljon Ihnaa katsella näitä kukkia ja elää kesässä vaikka ulkona on synkän pimeää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irma! Mukavaa, jos juttuni piristi. Se on kiva kuulla :)

      Poista
  4. Ihana katsella kesäkuvia, näin pimeänä syysiltana. Onpa sinulla jo hieno akileija-kokoelma. Minun kokoelmani on vielä ihan vaatimaton, enimmäkseen vanhoja lajeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vaahteran lehden Leena! Näitä kesäisiä kuvia kannattaa katsella just nyt, kun on muuten niin ankeaa ja märkää. Saa taas voimaa suunnitella uuden kesän kujeita! Akileija-kokoelma karttuu pikkuhiljaa, aina löytyy joku uusi ihanuus, mikä pitäisi saada :) Vanhat lajit ovat hienoja!

      Poista
  5. Sain akileijojen siemeniä ystävältäni. Ajattelin ensi kesänä laittaa ne mökkipihan multaan. Mahdankohan onnistua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Akileija hyötyy monesti kylmäkäsittelystä. Siemenet voisi kylvää jo syksyllä ulos, vaikka lavaan. Lähtevät sitten kasvuun varhain keväällä ja ehtivät kasvattaa kunnon lehtiruusukkeen ennen kylmiä. Hyvässä lykyssä kukkivat sitten seuraavana vuonna. En tosin ole mikään ammattilainen näissä hommissa :)

      Poista
  6. Kiitos, kiitos, kiitos!! Tähän ankeaan harmauteen näillä kuvilla on erittäin piristävä vaikutus<3 Omat akileijaklvökset ovat onnistuneet jokseenkin hyvin, enkä ole niitä koskaan esim. kylmäkäsitellyt. Luulempa, että jotkin siemenerät vain ovat parempia itävyydeltään, joten sulla vain huonoa tuuria. Minulla odottelee kevättä pussillinen tuota William Guinnessia, tilasin yhdessä sipulien kanssa. Hei pitäisköhän sittenkin laittaa osa siemenistä jo nyt ulos multaan, hm?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, hauskaa, mikäli oli piristävä vaikutus! Oli kyllä itsellekin piristävää katsella kaikkia kesäisiä kuvia ja haaveilla taas uudesta kaudesta. Siemenissä on kyllä eroja, vanhat siemenet ei idä. Kun tilailee siemeniä, niin ei oikein voi olla varma, miten vanhoja ne ovat yms. Paras olisikin, jos saisi joltain vaihdossa tuoreita siemeniä.
      WP mulla iti hyvin ja siitä sain monta taimea. Kylmäkäsittelyt tein jääkaapissa. Luulen, että ulos kylmämällä pääsis helpommalla. Jos siemeniä on paljon, niin kylvä ihmeessä osa ulos! Katsotaan sitten miten käy :)

      Poista
  7. Olipa ihana postaus! Tykkään itsekin valtavasti akileijoista, ja tosiaan ihanaa kun risteytyvät puutarhassa keskenään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirjo! Olenkin monesti ihaillut blogissasi kauniita akileijakuviasi :) Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  8. Ihania kuvia ihanista akileijoista.
    Muutenkin kirjoitit niin paljon sellaista, minkä allekirjoitan täysillä. Miten sitä saattaakaan yhden talven aikana unohtaa edelliskesän istutukset ja sitten samaa paikkaa kaivaessaan manaa mielessään, että taas meni jotain mieluista ja tärkeää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Between! Joo, välillä tuntuu että on itse oman pihansa suurin tuholainen, kun kaivelee kasvejaan pilalle. Nyt olen päättänyt ryhdistäytyä siinä hommassa, heh. Se on ihme, miten muisti voikaan mennä yhden talven aikana. Rohkenen vielä pitää itseäni varsin hyvämuistisena ihmisenä, mitä ei kyllä puutarhanhoidosta voisi päätellä!

      Poista
  9. Todella kauniita akileijoja. Nyt taisi käydä niin, että innostuin postauksesi perusteella suunnittelemaan ensi vuodelle muutaman akileijahankinnan :) Kiitos siis inspiraatiosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piparminttu =) Tänä bloggailu on siksikin kivaa, että blogeista bongaa kaikkia ihania kasveja, joita alkaa havitella omaankin pihaansa. Minulle käy niin usein! Mukavaa, jos juttuni toimi sinulle inspiraation lähteenä. Akileijoihin on helppo ihastua!!

      Poista
  10. Joo, aina sitä ajattelee että "ensi vuonna kun olenkin niin järkevä ja kaikinpuolin hillitty ja hallittu", mutta kyllä ne lupaukset unohtuvat aina viimeistään toukokuussa kun kukkahulluus valtaa mielen oikein toden teolla! =D Akileijat ovat ihania, vaikka pakko myöntää että vähän risoo, kun niiden lehdet yleensä muuttuvat vähemmän kauniiksi kukinnan jälkeen. No, voisihan ne tietysti aina leikata matalaksi, mutta en malta oikein tehdä sitäkään, kun toisaalta haluan että akileijat siementäisivät kaikkialle. Ristiriitaista? =)

    VastaaPoista
  11. Niin ja sitä piti vielä sanoa, että alin kuva on täys kymppi !!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on vähän kuin ikuiset laihdutuslupaukset. Tuskin pitävät koskaan, mutta itseään on kiva huijata :) Akileijoissakin on eroja, jotkut säilyttävät lehtensä kauniina, mutta joihinkin lajikkeisiin iskee härmä helposti, jolloin lehdet ovat taatusti pilalla. Ehkäpä akileijatkin pitäisi pistää kasvamaan siten, että lehdistö jää muiden kasvien peittoon, niin ei niin haittaisi rumentuva lehdistö. Puolivarjoinen paikkahan niille passaa ihan hyvin.
      Kiitos, tuo viimeinen kuva näyttää jo itsestänikin varsin houkuttelevalta. Kesällähän tuskailin, miten sekavaa ja "liikaa" siinä oli meininkiä, hah.

      Poista
  12. Ihanat kuvat <3 tulee ihan kesä mieleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi ja mukavaa, että tulit blogiini kylään. Tervetuloa uudemmankin kerran! Kesää tässä täytyy ajatella vaan, koska tuo pimeys ja märkyys eivät ole yhtään minun juttujani. Joulu onneksi katkaisee vähän tätä ankeutta.

      Poista
  13. Ihana kesä! Vain puoli vuotta ja se on täällä taas! Mulla meni tänä kesänä perennat ihan häneksi... Mutta ensi kesänä uudella innolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevättä ja kesää odotellen! Uusia suunnittelmia ja ideoita haaveillen. Toivotaan, että ensi kesä olisi säiden puolesta pikkuisen armollisempi meille kukkahörhöille!!

      Poista
  14. Akileijat ovat ihania. Minä kylvin kaikki (5 lajiketta) jo syksyllä maahan ja yllätyksekseni kaikki itivät. Tällä tavalla saivat luonnollisen kylmäkäsittelyn. Nyt vaan odotan kukintaa... Minäkin aion lisätä pihan akileijavalikoimaa ja saattaa se valikoima itsekseenkin lisääntyä, koska ne kuulemma risteytyvät helposti keskenään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tapasi kylvää syksyllä maahan on varmasti fiksu! Silleen minäkin aion jatkossa toimia, jos vielä siemeniä sorrun hankkimaan. Innolla odotan akilijeijojesi kukintaa, tulen sitten ihastelemaan blogiisi!!

      Poista
  15. Kerrassaan hurmaava akileijakokoelma! Hieman olen samaa mieltä ettei kaikkea oikein kannata edes siemenestä kasvatella, on ne siemenetkin kalliita ja onnistumisprosentti aika laiha usein...SE on kiva kun olet löytänyt oman juttusi (perennat)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sametti Hortensia! Juu, ei ole siementkään ilmaisia. Mieluiten oikaisisin ja ostaisin vain taimia. Kaikkia ihanuuksia ei vaan meinaa millään taimina löytää, jolloin siemeniin helposti sortuu ja sitten manaa, kun ei onnistu :)

      Poista
  16. Todella kauniita akileijoija!
    Eikö ole ihana, kun löytää oman hurahduksen aiheen. Mulla on ollut aika vaikeaa valita, mihin hurahdan eniten. Välillä ne ovat ruusut, välillä havut, välillä hortensiat, välillä kurjenpolvet, tänä kesänä hullaannuin toden teolla keijunkukkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina! Hihii, mulla on kanssa moonia hurahduksen kohteita ja tuntuvat vaihtuvan sen mukaan, mikä milloinkin kukoistaa :) Kaikista noista mainitsemistasi pidän kovasti myös!

      Poista

Jokainen kommentti ilahduttaa kovasti!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...